INTERNETIN KIRJEENVAIHTAJA Tällä palstalla seurataan World Wide Webin uutisia, ilmiöitä ja outouksia.

Piip-piip, olen olemassa

 Jaaha. Kollega kuuntelee juuri nyt kotonaan Jukka Kuoppamäen kappaletta Sininen ja valkoinen.

Puolituttu uusmediafirman koodaaja on näköjään lenkillä Hietalahdessa päin.

Toinen kollega on matkalla töihin ja suunnittelee auton siivoamista.

Jaiku-palvelu saa kiinnostumaan asioista, joista ei aikaisemmin ole välttämättä edes halunnut tietää.

Tiedot tuttujen ihmisten liikkeistä tupsahtelevat kännykkään tekstiviesteinä sitä mukaa kuin he päivittävät itse tietojaan tai siirtyvät paikasta toiseen. Palvelun avulla voi tutkia tuttujen kalenterimerkintöjä ja katsoa, missä he ovat kuluttaneet viime tunnit.

Pelkkää puhelinta ei tarvitse tihrustaa, vaan samat tiedot näkee myös verkosta omilta Jaiku-sivuilta.

Mistä on kyse? Onko Jaiku viranomaisten uusi isovelijärjestelmä vai jokin tositelevisioviritys?

Ei kumpaakaan. Jaiku on matkapuhelimissa ja internetissä toimiva suomalaisvoimin pystytetty yhteisöpalvelu. Sen avulla käyttäjä voi raportoida kohtalaisen vaivattomasti tekemisistään ja pysyä ajan tasalla ystäväpiirinsä liikkeistä.

Jaiku on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Se niputtaa yhteen elementtejä muista kaksisuuntaisista webbipalveluista, kuten blogeista, MySpacesta, Flickeristä ja ircistä.

Merkittävin ero näihin on kuitenkin se, että Jaiku on alusta saakka suunniteltu käytettäväksi mukana kulkevissa mobiililaitteissa – erityisesti uuden polven älypuhelimissa.

Käyttämällä hyväksi matkapuhelimen sijaintitietoja palvelu luo aivan uudenlaisen läsnäolon tunnun, kun sukulaisten tai kavereiden olinpaikat voi katsastaa yhdellä silmäyksellä.

Myös viestejä voi lähettää joustavasti. Kun bloggaaminen edellyttää yleensä läppäriä ja nettipiuhaa, Jaikuun voi tehdä merkintöjä tai kommentoida muiden postauksia vaikka vuoristoradassa.

Lyhyissä, noin tekstiviestin mittaisissa blogimerkinnöissä ei juuri syvällisyyksiä pudotella. Jaikun toisen perustajan Jyri Engeströmin mukaan tämä on ollutkin palvelun kantava ajatus.

Kun joka toisessa blogissa alkaa olla viiltävää kansalaisjournalismia ja korkealentoista kirjallisuusesseetä, Jaikussa rima ei nouse liian korkealle. Esimerkiksi Engeström päivittää bloginsa enintään viikoittain, mutta Jaikuun hän näpyttelee viestejä kerran tunnissa.

Samoilla linjoilla on Jaikun toinen perustaja Petteri Koponen.

"Jaiku on bloggausta kaltaisilleni, joilla ei ole juuri sanottavaa", Koponen sanoo.

Sosiologin koulutuksen saanut Engeström työskenteli aikaisemmin Nokialla, jossa hän sai idean Jaikusta. Uusissa älypuhelimissa tuntui olevan runsaasti mahdollisuuksia mitä erilaisimpiin palveluihin, mutta yhtiö keskittyi enemmän tekniikkaan kuin sisältöön.

Palvelu julkaistiin viime maaliskuussa. Muutamassa kuukaudessa se on kerännyt liki 40 000 käyttäjää eri puolilta maailmaa.

Suosio on saanut Engeströmin pohtimaan paljon sitä, miksi ihmiset vaivautuvat kirjoittamaan ja lukemaan jaikumaisia mikroblogeja. Hänen mukaansa kyse on ihmisten perustarpeesta saada huomiota.

"Jaiku tekee mahdolliseksi keskustelun, joka pyörii oman arkielämän ympärillä. Kun saa uuden viestin, on olemassa."

Engeströmin mukaan palvelu sopii hyvin ihmisille, jotka eivät halua olla jatkuvasti tyrkyllä, kuten yleensä on tapana blogimaailmassa. Jaikun kautta voi lähettää vaikka merkinnän, että on lähdössä lounaalle. Pian joku saattaa pirauttaa ja tarjoutua seuraksi – tai sitten ei.

"Jaiku on hiljaista rinnalla oloa. Esimerkiksi äitini ei pahemmin roiku netissä, mutta Jaikun avulla näen heti vaikka kännykästäni, missä hän on. Se on minulle tärkeää."

Jaikun kaltainen palvelu on niin uusi ilmiö, ettei sillä ole vielä vakiintunutta nimeä. Se saattaa olla seuraava kehitysaskel sosiaalisessa webissä, jossa käyttäjät luovat entistä enemmän sisältönsä itse.

Tekijät ovat itse kaavailleet Jaikun käyttäjiksi nuoria parinkymmenen ikävuoden molemmin puolin. Palvelun kehittyminen massojen huviksi tosin edellyttää älypuhelimien yleistymistä ja vielä sutjakampaa käyttöliittymää.

Jaikun peruskäyttö on ilmaista. Yhtiön tulopuoli hoituu monen muun verkkopalvelun lailla mainosmyynnillä ja lisätoiminnoilla, kuten maksullisilla kuvakkeilla ja erilaisten promootiokampanjoiden tuottamisella.

Suomalaisyhtiö ei ole yksin liikkeellä. Samoilla apajilla lähes samankaltaisella palvelulla kilpailee yhdysvaltalainen Twitter, jolla on toistaiseksi tiukempi ote esimerkiksi Pohjois-Amerikan markkinoista.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.sunnuntai@sanoma.fi