Tietosanakirjan tulevaisuus

Miska Rantanen
Helsingin Sanomat

 Kenguruista tietopakettia etsivä saattaa yllättyä, jos turvautuu Conservapediaan, vapaasti käytettävään internet-tietosanakirjaan. Tiedot pussieläimen alkuperästä poikkeavat kouluopetuksesta.

"Kreationistien teorioiden mukaan nykyaikaiset kengurut, kuten muutkin nykyaikaiset eläimet, ovat peräisin Lähi-idästä ja polveutuvat kahdesta Nooan arkkiin otetusta kengurusta."

Luomisopin huomioiminen tietosanakirja-artikkelissa voisi tuntua miltei yltiödemokraattiselta, ellei Conservapedian muissakin teksteissä tulisi vähän väliä vastaan maallistuneen pohjoismaalaisen näkökulmasta erikoisia painotuksia.

Esimerkiksi arkkitehtuuria käsittelevä lyhyt artikkeli kertoo pelkästään keskiaikaisista kirkkorakennuksista. Yhdysvaltojen Apollo-avaruusohjelmaa koskevasta tekstistä yli puolet omistetaan vaihtoehtoiselle teorialle, jonka mukaan kuun valloitus oli lavastettu juttu.

1920-luvun taloudellista nousukautta kuvaillaan näin: "Tuohon aikaan autot yleistyivät; pariskunnat saattoivat paeta vanhempiaan ja pysäköidä pimeisiin paikkoihin."

Sivuston motto Konservatiivinen ensyklopedia, johon voit luottaa alkaa tuntua yhä surrealistisemmalta.

Conservapedia ei kuitenkaan ole parodia, vaikka sellaiseksikin sitä on ehditty epäillä.

Marraskuussa 2006 toimintansa aloittanut sivusto on yhdysvaltalaisten oikeistofundamentalistien vastaisku internetin tunnetuimmalle vapaaehtoisvoimin ylläpidetylle tietosanakirjalle Wikipedialle, jota he pitävät kristinuskon vastaisena ja antiamerikkalaisena.

Conservapedian perustajan Andy Schlaflyn mukaan alun perin sivusto on suunniteltu tietolähteeksi kotiopetusta saaville lapsille. The Guardian -sanomalehdelle tämän kuun alussa antamassaan haastattelussa hän kertoo yrittäneensä muokata Wikipedian artikkeleita, mutta törmänneensä ylläpitäjien muuriin. "Evoluutioteorian vastaiset tosiasiat sensuroidaan lähes välittömästi", Schlafly puhisee.

Helpompaa oli perustaa oma tietosanakirja, johon sai kirjata omat totuutensa.

Olipa Conservapedian pöljyydestä mitä mieltä tahansa, sivusto kertoo wikipohjaisen tiedonkeruun voittokulusta. Vapaaehtoistyöhön perustuvat sanakirjat ja artikkelikokoelmat ovat mullistaneet perinteisen tiedontuotannon ja -jakelun.

Kaikki on tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa.

Englanninkielinen Wikipedia aloitti vuoden 2001 alussa tuhannella artikkelilla – nyt niitä on jo 1,7 miljoonaa. Tällä viikolla suomenkielinen Wikipedia juhli 100 000 artikkelin rajan rikkoutumista juhlaseminaarilla.

Wikipedian periaate on yksinkertainen. Kuka tahansa voi kirjoittaa tietosanakirjaan artikkelin mistä tahansa, kunhan noudattaa muutamaa perussääntöä.

Näkökulman pitää olla neutraali, eikä tekijänoikeuksia saa rikkoa. Lisäksi kenellä tahansa on oikeus muokata mitä tahansa artikkelia.

Muutoksia tai muutosehdotuksia puidaan perusteellisesti keskustelusivuilla.

Wiki ei ole kuitenkaan enää pelkkä tietosanakirja.

Sitä mukaa kuin Wikipedia on laajentunut ja sen artikkelien laatu parantunut, sen toimintaperiaate on havaittu hyväksi ryhmätyömetodiksi.

Yrityksissä, korkeakouluissa ja oppilaitoksissa on alettu suosia kollektiivista kirjoittamista ja sisällönhallintaa. Esimerkiksi kouluissa on opiskeltu Wikipedian käyttöä laatimalla artikkeleita omasta koulusta.

Muutos on vaikuttanut myös opetuksen sisältöön, kertoo Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorion dosentti Tere Vadén.

"On olemassa termejä ja aiheita, joista luennointi on ajanhukkaa. Ei ole järkeä selittää asioita, joista on Wikipediassa tiiviitä linkitettyjä artikkeleita. Esimerkiksi YouTubessa on loistavia opetusvideoita Web 2.0:sta."

Kaikkein syvällisimmät wikin aikaansaamat mullistukset tiedonvälityksessä ja opetuksessa ovat kuitenkin vasta tulossa.

Jos internet ja Wikipedia ovat saaneet paperille painetut hakuteokset polvilleen alle kymmenessä vuodessa, niin mitä on luvassa seuraavien kymmenen – tai viidenkymmenen – vuoden kuluessa?

"Jo nyt on kasvamassa sukupolvi, jolle tieto tulee olemaan aina wikipohjaista ja jatkuvasti muuttuvaa, eikä lopullista mustaa tekstiä valkoisella paperilla", Vadén sanoo.

Perinteisistä tietosanakirjasarjoista on kovaa vauhtia tulossa kirpparihyllyjen täytettä tai maanparannusainetta.

Vadénin mukaan seuraava askel wikikirjojen kehityksessä on näkökulmien monipuolistuminen.

Erilaiset poliittiset, uskonnolliset ja kulttuuriset yhteisöt alkavat laatia omia wikejään, mistä Conservapedia on tuorein esimerkki. Nykyisestä Wikipediasta tulee vain yksi tietosanakirja muiden joukossa.

Kun toistensa kanssa kilpailevat wikit linkitetään yhteen, tietoa ja näkökulmia riittää – informaatioähkyksi saakka.

Kuinka lukemattomien rinnakkaisten wikien viidakossa voi erottaa oleellisen epäoleellisesta?

"Läpikaupallistuneessa ja ristiriitaisten signaalien maailmassa kriittinen lukutaito on kullanarvoinen", Vadén sanoo.

"Tätä taitoa digisukupolvi ei opi pelkästään ylhäältäpäin, vanhemmilta ja koulusta, vaan myös ikätovereilta ja muilta vertaisilta."

Tiedon punnitsemista ja arvottamista voi Vadénin mukaan oppia myös Wikipediassa, jossa osallistujat väittelevät ja käyvät demokraattista keskustelua.

"Internet voi tuntua hallitsemattomalta ja kaoottiselta, mutta sellainen maailma on ennenkin ollut. Aina on ollut erimielisiä ihmisiä. Mutta moniäänisyys ei ole kriittisen lukutaidon este, vaan lähtökohta."

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.sunnuntai@sanoma.fi