INTERNETIN KIRJEENVAIHTAJA Tällä palstalla seurataan World Wide Webin uutisia, ilmiöitä ja outouksia.

Uhkana yhteisöllisyysähky

 Mukavaa, tutulta tuli sähköpostia. Vaikka yleensä näemme toisiamme satunnaisesti baarissa, olen saanut häneltä ystäväkutsun Facebook-yhteisöön.

Kirjaudun palveluun ja naputan rutiinilla henkilötietoni, musiikkimakuni ja harrastukseni. Lomakkeen täyttö on tullut viime aikoina tutuksi, kuten myös virtuaaliystäväni. Verkkoyhteisöjen ulkopuolelle jättäytyminen vastaa nykyisin lähes sosiaalista itsemurhaa.

Sattumaa tai ei, aina kun rekisteröidyn uuteen virtuaaliyhteisöön, löydän sieltä pian parikymmentä nimeä, jotka ovat tulleet tutuksi edellisistä yhteisöistä. Kahdessa yhteisössä olen merkinnyt ystäväkseni ihmisen, jonka kanssa olen keskustellut viimeksi puhelimessa viime vuosituhannen puolella.

MySpace, LinkedIn, Irc-galleria, Flickr, Jaiku, LastFM . . . Virtuaaliyhteisöjä alkaa olla joka kohderyhmälle, vaikka aika tavallista on kuulua useampaan yhteisöön samanaikaisesti.

Hurjimmat verkostoitujat keräävät niin paljon kontakteja, että he käyttävät erillistä Plaxo-ohjelmaa, joka päivittää yhteystiedot ja poistaa päällekkäisyydet.

Tuorein hittituote on Facebook, jonka suosio on kasvanut vuodessa raketin lailla. Sillä arvellaan olevan tällä hetkellä jopa viisikymmentämiljoonaa käyttäjää.

Suomessa Facebookin ovat ottaneet omakseen erityisesti opiskelijat ja nuorekkaat aikuiset. Palvelu sopii niille, joille MySpace on liian teinimäinen ja LinkedIn liian bisnesorientoitunut.

Kuten monet muut virtuaaliyhteisöt, Facebook on periaatteessa pitkälle viety sähköinen versio koulutyttöjen suosimista Ystäväni-kirjoista – tai korttelikapakasta. Sosiaalista kanssakäymistä kasvattavilla lisäsovellutuksilla palvelu on kuitenkin saatu vastustamattoman koukuttavaksi. Tällaisia sovellutuksia ovat samanhenkisten muodostamat pienryhmät, hassut testit, minipelit ja makuvertailut.

Käyttäjä pystyttää Facebookiin oman profiilisivunsa, johon voi linkittää samassa palvelussa olevia ystäviä, tuttuja ja tutuntuttuja.

Ystäväverkostot ovat Facebookin suola. Palvelu ei niinkään tähtää uusien kontaktien luomiseen vaan vanhojen ylläpitoon. Ystävälistan kartuttaminen edellyttää oikean nimen käyttöä, mikä puolestaan lisää palvelun uskottavuutta.

Facebook sopii myös tirkistelynhaluisille. Etäisesti tutun ihmisen kontaktiverkon selaamisessa on jotain samaa kuin toisen verotietojen tai kirjahyllyn tutkimisessa.

Facebook syntyi alun perin Harvardin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoita varten. Sen tarkoituksena oli parantaa opiskelijoiden keskinäistä yhteydenpitoa.

Palvelu levisi nopeasti muihin yliopistoihin, ja suurelle yleisölle se avattiin vuosi sitten.

Facebookin nykysuosiosta kertoo jotakin se, että useat työnantajat Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Britanniassa ovat estäneet sivuston käytön työaikana.

Yhdysvaltalaisen ohjelmoijan Mark Zuckerbergin perustama palvelu ei ole jäänyt isoilta yhtiöiltä huomaamatta. Yahoo on tarjonnut yhtiöstä miljardi dollaria, Microsoft huhujen mukaan huomattavasti enemmän.

Raja voi kuitenkin tulla kohta vastaan. Viime kuukausina keskustelupalstoilla on näkynyt oireita verkostoitumisähkystä. Jatkuva rekisteröityminen uusiin yhteisöihin alkaa käydä hermoille, kun samat tiedot on aina naputeltava kerta kerran jälkeen uudestaan.

Kaikki eivät myöskään ole vakuuttuneita siitä, että esimerkiksi Facebookille annetut tiedot pysyvät salassa. Poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksen tunnustaminen voi kaduttaa jälkeenpäin.

Yksityisyydestä verkossa voi tulla kohta yhtä kysytty ylellisyystuote kuin hiljaisuudesta suurkaupungissa.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.sunnuntai@sanoma.fi