Wikiperheen uusi neuvonantaja

Miska Rantanen
Helsingin Sanomat

 Kyllä kelpaa. Taas on suomalainen päässyt asiantuntijatehtäviin maailman huipulle! Tätä työtä tosin tehdään oman toimen ohella, eikä siitä saa palkkaa. Siitä huolimatta Teemu Leinosen vaikutusvalta saattaa tulevaisuudessa olla järeämpi kuin keskiraskaan teollisuusjohtajan.

Viime viikolla Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorion oppimisympäristöjen tutkimusryhmän 37-vuotias johtaja nimettiin Wikimedia-säätiön neuvoa-antavan toimikunnan (Advisory Board) jäseneksi. Säätiön tunnetuin tuote on vapaaehtoisvoimin ylläpidetty Wikipedia-tietosanakirja.

Jos Leinosen ideat ilmaisista oppimisympäristöistä saavat ilmaa siipiensä allensa, hän voi vaikuttaa – suoraan tai välillisesti – miljoonien kolmannen maailman asukkaiden arkeen.

Leinonen on yksi toimikunnan kahdestakymmenestä eri puolilta maailmaa kutsutusta asiantuntijasta ja ainoa Pohjoismaiden edustaja. Muita jäseniä ovat muun muassa wikiohjelmiston kehittänyt Ward Cunningham, New Yorkin yliopiston tiedotusopin professori Jay Rosen ja Oxford University Pressin sanakirjojen päätoimittaja Erin McKean.

Leinonen on tunnettu erityisaloistaan, joita ovat verkossa tapahtuva oppiminen sekä kehitysyhteistyö. Hän arvelee työskentelevänsä jatkossa kehitteillä olevan Wikiopiston (Wikiversity) parissa.

"Wikiopisto on verkon vastine työväenopistolle. Perusidea on, että kuka tahansa voi opettaa ketä tahansa. Vapaan sivistystyön pohjoismainen malli ja käytäntö voisivat uskoakseni olla käyttökelpoisia wikiopistoissa", Leinonen sanoo.

Wikiopistoa on suunniteltu erityisesti kehitysmaita silmällä pitäen. Opetuksen sisältö ja paikallisuus ovat tärkeitä. Projektissa on vielä ratkaisematta se, kuinka paljon mukana pitää olla akateemista teoreettisuutta ja kuinka paljon käytännönläheisiä oppeja.

Tuntumaa kehitysmaatyöhön Leinonen on saanut vetämästään MobilED-projektista, jonka tarkoitus on hyödyntää mobiilitekniikkaa opetuksessa.

Hankkeen ensimmäinen käytännön sovellus on audiotietosanakirja. Palvelussa hakusana lähetetään tekstiviestinä tiettyyn puhelinnumeroon, ja hetken päästä käyttäjä saa puhelun, jossa tietokoneen puhesyntetisaattori lukee Wikipediasta löytämänsä artikkelin aiheesta. Palvelua testataan paraikaa eteläafrikkalaisessa koulussa.

Kiinnostus kehitysyhteistyöhön on tullut tamperelaiselle Leinoselle verenperintönä. Vesihuoltoinsinööri-isä oli mukana monessa YK:n kehitysprojektissa.

"Ennen kuin aloitin koulun, olin jo asunut Tansaniassa kaksi vuotta. Ehdimme myös asua Afganistanissa ja Keniassa."

Vaikka Leinosen projektit pyörivät paljon uuden teknologian ympärillä, häntä kiinnostaa enemmän, mitä tekniikalla saadaan aikaan: "Kun aloitin kasvatustieteen opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 1991, sain isäni tädiltä ennakkoperintöä 10 000 markkaa ja ostin tietokoneen. Joku neuvoi, että siihen kannattaa hankkia modeemi ja nettiyhteys. Koukutuin irkkiin ja uutisryhmiin. Oli mielenkiintoisempaa keskustella oppimisesta ulkomaalaisten professorien ja opiskelijoiden kanssa verkossa kuin istua luennoilla."

Kasvatustieteiden opintojen jälkeen Leinonen muutti Helsinkiin ja aloitti opiskelut Taideteollisessa korkeakoulussa, joka on myös hänen nykyinen työpaikkansa.

Leinosen nimitys on tapahtunut reippaassa aikataulussa. Wikimedia-säätiön seitsenhenkinen johtokunta teki päätöksen toimikunnan perustamisesta vasta viime marraskuussa.

Toimikunnan perustamisen syynä on kuusivuotiaan Wikiprojektin paisuminen. Säätiö hallinnoi jo kokonaista tuoteperhettä: tietosanakirjan lisäksi se ylläpitää kahdeksaa muuta sisarhanketta, kuten Wikisitaatteja, Wikisanakirjaa ja Wikinewsiä. Jotta homma ei lähtisi lapasesta, johtokunta tarvitsee päteviä neuvonantajia.

Wikin voi määritellä jättimäiseksi vapaan tiedon järjestelyprojektiksi, mutta Leinosen mukaan sillä on myös vankka ideologinen perusta.

"Wiki on internetajan kansalaisliike, jota voi verrata Punaiseen Ristiin. Molemmat tähtäävät ihmisten auttamiseen, ja molemmat toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin. Joku lähtee SPR:n ensiapukurssille, toinen kirjoittaa wikiartikkeleita."

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.sunnuntai@sanoma.fi