Valoisa kohtaaminen Akateemisessa

"Valo on ehdottoman tärkeä. Kirjakaupan täytyy olla valoisa", sanoo Akateemisen kirjakaupan johtaja Stig-Björn Nyberg.

Hän osoittaa valon lähdettä, kattoa. "Oletko pannut merkille, että Alvar Aallon suunnitteleman talon kattoikkunatkin muistuttavat puoliksi avattuja kirjoja?"

Stockmann teetti kirjakauppansa tavaratalosta hieman sivuun, kadun toiselle puolelle vuonna 1969. Nimi periytyy vuodelta 1893, jolloin suomenkielisyyttä puolustavat fennomaanit perustivat Akateemisen kirjakaupan palvelemaan suomenkielisiä ja yliopistoväkeä.

Maan ainoa yliopisto oli Helsingissä eikä kaupungissa ollut suomenkielistä kirjakauppaa.

Nykyään kaupan sydän on kirjakaupan keskellä sijaitseva sohvaryhmä, johon asiakas voi istahtaa selailemaan kirjoja. Sohvat ja lukulamppu ovat tietenkin Aallon suunnittelemia.

Tässä kaupassa ovenkahvatkin ovat niin viimeisteltyjä, että The New York Times -lehden toimittaja kuvaili niitä lähes hurmioituneena viime kesänä "elegantin veistoksellisiksi".

Me kohtaamme Nybergin kanssa kuitenkin legendaarisessa kahvilassa, Cafe Aallossa, jossa tarjoillaan tietenkin pöytiin.

Kahvila on kuin suoraan Ernest Hemingwayn novellista Siisti, hyvin valaistu paikka. Ja ehdottomasti yksi Helsingin parhaista paikoista bongata julkisuuden henkilöitä. Esimerkiksi Ruotsin pitkäaikainen kokoomusjohtaja ja uusi ulkoministeri Carl Bildt on usein nähty asiakas Akateemisessa.

Akateemisessa on Nybergin mukaan myynnissä yli 100 000 eri teosta eli titteliä. Niistä 60 prosenttia on suomea, loput edustavat 30 eri kieltä. Lontoon suurimmassa kirjakaupassa titteleitä on 150 000, mutta ne ovat kaikki englantia.

Akateeminen ei ole vain kirjoja vaan myös tapahtumia.

Kohtaamispaikalla on 36 vuoden aikana vieraillut haastateltavana yli tuhat kirjailijaa ja politiikan ja talouden vaikuttajaa puhumassa teoksistaan.

Kun vastikään Auschwitzin kokenut että t{cech}sekkiläinen Arno{cech}st Lustig vieraili kirjakaupassa, eräs asiakas valitti Nybergille, että kirjakauppa ei tarjoa riittävän juhlallisia ja suuria puitteita näin tärkeälle henkilölle.

Nyberg oli toista mieltä: kirjakauppa on juuri oikea paikka kirjailijan ja lukijan kohtaamiseen.

Toisinaan tunnelma Akateemisessa on harras kuin jumalanpalveluksessa, kun koko kirjakauppa, kaksi parvekkeellista yleisöä hiljenee kuuntelemaan kirjailijaa.

Seuraava kansainvälinen vieras on yhdysvaltalainen suursijoittaja George Soros, jota haastatellaan 10. marraskuuta.

Parikymmentä vuotta sitten Akateemisen silloinen johtaja Jorma Kaimio keksi idean "kirjojen yöstä", jolloin lukijat voisivat olla kaupassa aamuyöhön asti. Helsingin Juhlaviikot kehitteli samoihin aikoihin ajatusta taiteilijayöstä. Ajatukset yhdistettiin ja ensimmäistä taiteiden yötä vietettiin 1989.

Cafe Aallon lamppujen valossa voi pohtia vaikka sitä, syrjäyttääkö internet joskus painetun kirjan ja tuhoaa kirjakauppakulttuurin.

Nyberg ei ole huolissaan. Hän uskoo, että tieteellisten kirjojen tulevaisuus on digitaalinen, koska silloin niitä voidaan päivittää ja käyttää entistä helpommin. Tietokirjojen ja kaunokirjallisuuden Nyberg uskoo kuitenkin säilyttävän asemansa painettuna kirjana.

Internetin välityksellä käytävä kirjakauppa tulee Nybergin arvion mukaan kasvamaan. Suomessa internetin kautta ostettiin viime vuonna noin 20 miljoonaa kirjaa, mikä on neljä prosenttia koko kirjamarkkinoista. Ruotsissa internetin välityksellä hankitaan jo noin 20 prosenttia kirjoista.

Silti Nyberg ei usko netin haastavan Akateemista.

Esimerkiksi voisi ottaa vaikkapa uusimman Harry Potter -kirjan julkistamisen, kun kirjakaupan oven edessä jonotettiin vuorokausi. Kauppa tarjoili yöllä jonottajille kuumaa mehua ja päästi 200 Potter-fania kirjan kimppuun kello seitsemän aamulla.

Voisiko muka internet tarjota mitään vastaavaa?

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi