Lähes 200 maan edustajat yrittävät saada päästöt kuriin

Ilmastosopu haastava tavoite

Kööpenhaminassa maailman on päätettävä paitsi päästövähennyksistä myös kehitysmaiden tukipaketista.

Kööpenhamina. YK:n ilmastoneuvotteluiden loppurutistus alkaa Kööpenhaminassa tänään maanantaina.

Lähes 200 maan 15 000 edustajaa yrittävät kahden viikon aikana laatia maailmanlaajuisen sopimuksen, jonka avulla ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä ihmiskunnan kannalta siedettävälle tasolle, alle kahteen asteeseen.

Tavoitteena on poliittisesti sitova sopimus teollisuusmaiden päästövähennyksistä ja kehitysmaiden velvoitteista. Lisäksi pitäisi päästä sopuun päästövähennysten rahoituksesta ja kehitysmaille maksettavasta tukipaketista.

Suomi

neuvottelee EU:n osana. Vaikka tavoite on muuttunut laillisesti sitovasta sopimuksesta poliittiseksi raamiksi, EU:n pyrkimyksenä on tehdä kattava ja kaikkia maita koskeva sopimus.

Hyvä neuvottelutulos ei tarkoita ympäristöministeri Paula Lehtomäen mukaan löyhää julistusta vaan oikeasti kunnianhimoista sopimusta, jonka pohjalta laaditaan laillisesti sitova paperi ensi vuonna.

"Poliittisen läpimurron aika on nimenomaan nyt", Lehtomäki sanoo.

Ilmastonmuutosta hillitsevä Kioton pöytäkirja umpeutuu vuoden 2012 lopussa. Sen jatkoksi ja täydennykseksi tarvitaan uusi ilmastosopimus.

Kehitysmaaryhmä on epäluuloinen. Se haluaisi jatkaa Kioton pöytäkirjan voimassaoloa.

Kioton pöytäkirjan mukaan 37 teollisuusmaan on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään ainakin viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Yhdysvallat ei ole allekirjoittanut sopimusta.

"Kioton pöytäkirja on torso. Se ei kata kaikkia teollisuusmaita eikä keskeisiä tavoitteita", Lehtomäki sanoo.

Teollisuusmaiden pitäisi vähentää ilmastopäästöjään 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja kehitysmaiden 15–30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vuoteen 2050 mennessä globaalit päästöt tulisi rutistaa 50 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 80 prosentin päästövähennyksiä teollisuusmaissa.

EU on sitoutunut 20 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä ja luvannut nostaa luvun 30 prosenttiin, jos asiasta syntyy kunnianhimoinen ja maailmanlaajuinen sopimus.

Kehittyneiden maiden yhteenlasketut päästövähennystarjoukset vuoteen 2020 mennessä ovat kuitenkin parhaimmillaankin alle 20 prosenttia.

"Tarjoukset ovat aivan liian alhaisia", toteaa Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia. "Kaikille on saatava tasapuoliset velvoitteet."

Iso vääntö käydään rahasta. Kehitysmaat tarvitsevat rahaa ja teknologiaa valmiuksiensa parantamiseksi, mutta toistaiseksi neuvotteluissa ei ole esitetty minkäänlaisia lukuja.

EU:n arvio lyhyen aikavälin rahoituksesta vuosille 2010–2012 on 5–7 miljardia euroa vuodessa.

Kaupunki A 11:

Ovatko Helsingin päästötavoitteet liian vaatimattomat?

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi