Kiina ja kehitysmaat jarruttivat ilmastoneuvottelujen loppukiriä

Presidentti Halonen: "Olisihan se vähän noloa, jos sopimusta ei synny."

Kööpenhamina. Ilmastokokouksen varsinaisen huippukokousvaiheen tärkein uutinen keskiviikkona oli se, ettei uutisia tullut. Neuvottelut takkuavat kaikilla rintamilla, mutta niitä jatkettiin läpi yön.

Kokouksen isäntämaa Tanska yritti kuitenkin pieniä peliliikkeitä. Se vaihtoi ilmastokokouksen viralliseksi puheenjohtajaksi Tanskan pääministerin Lars Løkke Rasmussenin.

Vaihdos ei tullut yllätyksenä. Muodollisesti syynä oli se, että pääministerien ja presidenttien esittämiä kunkin maan kansallisia puheenvuoroja vetäisi pääministeri.

Vaihdolla taattiin kuitenkin myös se, että tähänastinen puheenjohtaja, ministeri Connie Hedegaard, sai aikaa keskittyä niiden työryhmien vetämiseen, joissa ympäristöministerit neuvottelevat sopimuksen yksityiskohdista.

Tanskan oli tarkoitus tuoda keskiviikkona kokoukseen luonnosesitys sopimustekstiksi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Syynä oli isoimpien kehitysmaiden vastustus. Ne esittivät Sudanin edustajan suulla, että ne eivät missään nimessä salli puheenjohtajan tehdä omia esityksiä.

Kehitysmaiden vastustusta pidettiin Kiinan voimannäyttönä ja varoituksena siitä, että se voi tahtoessaan keskeyttää koko neuvottelut.

Suomen hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen arvostelee kehitysmaiden taktiikkaa. "Osa kehitysmaista käyttäytyy huolestuttavan joustamattomasti. Ne antavat menettelytapojen olla esteenä sisältöasioissa etenemiselle."

Kiinan ääni saattaa kuulua taustalla, kun köyhät kehitysmaat puhuvat, Tynkkynen arvioi. "On vähän lohdutonta katsoa, miten jotkin Afrikan maat liittoutuvat Kiinan kanssa. Hälytyskellojen pitäisi nyt soida, sillä osa köyhistä kehitysmaista päätyy puhumaan itseään vastaan."

"Kiina investoi valtavia määriä Afrikan maihin. Kiina ostaa köyhistä Afrikan maista maanviljelysmaata, öljyä ja luonnonvaroja. Sillä on isot intressit Afrikassa. Köyhät maat sen sijaan tarvitsisivat tiukkaa ilmastosopimusta."

Keskiviikkona Kööpenhaminaan lentänyt presidentti Tarja Halonen on vakuuttunut, että Kööpenhaminassa päästään yhteisymmärrykseen. "Muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Olisihan se vähän nolo paikka, jos sopimusta ei tule", Halonen sanoi HS:lle keskiviikkoiltana Kööpenhaminassa.

"Kriittinen piste on saavutettu. Jos täältä lähdetään pois ilman sopimusta, se on aika vaikea selittää jäsenmaissa", Halonen painotti. "Yleinen mielipide maailmalla on sopimuksen kannalla, ja lisäksi elinkeinoelämä on lähtenyt mukaan sijoittamalla vihreään teknologiaan."

YK:n ilmastokokoukseen saapuvat 125 valtion päämiehet. He aloittivat keskiviikkona kansallisten puheenvuorojen esittämisen.

Suomen virallisessa puheenvuorossa Halonen korosti, että sopuun on päästävä vähintään kolmesta asiasta: teollisuusmaiden päästövähennystavoitteista, kehitysmaille asetettavista velvoitteista ja kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamisesta.

"Myös kehitysmaiden, erityisesti nousevien talousmahtien, on annettava selkeä sitoumuksensa", Halonen painotti.

Rahoituksessa on Halosen mielestä varmistettava, että tuki on niin sanottua uutta rahaa eikä esimerkiksi kehitysyhteistyövaroja.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi