Aaltoluodon perhe etsii taloonsa energiapihiä lämmitystapaa

Lakimuutos ohjaa talonrakentajia uusiutuvien energiamuotojen käyttäjiksi

Lahti. "Kaukolämpöputki tulee tuohon tontin kulmalle", Tuukka Aaltoluoto viittilöi soratielle Lahden Ahtialassa. Metsäisellä asuinalueella komeilee upouusia kaksikerroksisia omakotitaloja.

Sellainen alkaa ensi keväänä nousta myös Aaltoluotojen nelihenkiselle perheelle. Perheeseen kuuluvat isä Tuukan lisäksi äiti Heidi Aaltoluoto sekä lapset Teo, 2, ja Tinja, 1.

Valmiiksi tasatulle tontille olisi päässyt rakentamaan jo syksystä, mutta tarjoukset tulivatkin ennakoitua hitaammin, ja aloitus päätettiin siirtää kevääseen.

"Syksy ja talvi näyttävät, mihin maailma muuttuu. Ei nyt ainakaan hätiköidä", Tuukka Aaltoluoto toteaa.

Lämmitysmuodon valinta on yksi rakentajan tärkeimmistä ratkaisuista. Aaltoluodot ovat varanneet kaupungin vuokratontin, ja vuokraehtona on liittyminen Lahti Energian kaukolämpöverkkoon.

Liittymisvelvollisuudesta voi kuitenkin poiketa rakentamalla matalaenergiatalon tai talon, jonka päälämmitysjärjestelmä perustuu uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energialähteisiin. Sellainen on esimerkiksi maalämmitys, pellettilämmitys tai aurinkokeräimet.

Poikkeamispykälä tuli vuoden alusta maankäyttö- ja rakennuslakiin, ja sillä halutaan osaltaan kamppailla ilmastonmuutosta vastaan – rakentajia ohjataan uusiutuvien energiamuotojen käyttöön.

"Kaukolämpö on keskitien ratkaisu, ei kallein mutta ei halvinkaan", Tuukka Aaltoluoto pohtii.

Kaukolämmön liittymämaksu on Lahdessa talon koosta riippuen 3 000–4 000 euroa.

Toisena vaihtoehtona perheen suunnitelmissa pyörii maalämpö, joka on kasvattanut suosiotaan. Investointina kalliin maalämmön kannattavuuteen vaikuttaa talon koko.

Olipa Aaltoluotojen valinta sitten kaukolämpö tai maalämpö, tulee taloon vesikiertoinen lattialämmitys.

"Se mahdollistaa energiamuodon vaihdon myöhemmin vaikka pelletteihin tai aurinkoenergiaan. Tarvittavat kattilat ja lämmönvaihtimet voi asentaa myöhemmin."

Energiatehokkuus on kulkenut mukana Aaltoluotojen suunnitelmissa alusta lähtien. Hukkaneliöitä tai -kuutioita ei haluta rakentaa. Turhat erkkerit ja kulmat kasvattavat myös lämpövuotojen riskiä.

Varaava takka rakennetaan lisälämmönlähteeksi, kuten tätä nykyä tehdään lähes kaikissa uudistaloissa.

Lisälämpöä otetaan myös lämmön talteen ottavasta ilmastoinnista. Sekin kuuluu uudistalojen vakioratkaisuihin.

Asuinpinta-alaa taloon tulee 160 neliötä. "Ei siitä hirveän isoa taloa tule, suorakaiteen muotoinen perusmalli", Aaltoluoto kuvailee.

Kaksikerroksisen talon pohjakerros rakennetaan kiviharkoista ja yläkerta puusta. Heidin päätöksellä lautaverhouksesta tulee vaaleanvihreä.

Perusratkaisut ovat oikean suuntaisia, toteaa johtava asiantuntija Kimmo Rautiainen Motivasta kuulostellessaan Aaltoluotojen suunnitelmia.

"Yhtä ainoaa oikeaa lämmitysratkaisua ei ole olemassa, mutta kannattaa tehdä vähän energiaa tarvitseva talo ja valita uusiutuvaa energiaa, kuten maalämpöä, puuta, pellettejä tai kaukolämpöä käyttävä lämmitysjärjestelmä."

Rautiaisen mukaan on viisasta rakentaa energiatehokkuusluokaltaan A-luokan talo – tai matalaenergiatalo tai passiivitalo – jo nyt, sillä energiatehokkuusvaatimukset tiukentuvat ensi vuonna ja edelleen 2012.

Asumisen tulevaisuutta ennustettaessa energian hinnan nousu kannattaa joka tapauksessa ottaa huomioon.

Rakentamiskustannuksiltaan passiivitalo tulee VTT:n laskelmien mukaan 3–5 prosenttia tavallista normitaloa kalliimmaksi.

"On myös hyvä huomioida lämmitystavan muunnettavuus. Vesikiertoisen lattialämmityksen energialähde voidaan vaihtaa, mutta sähkölämmitystä on vaikea myöhemmin muuksi muuttaa", Rautiainen sanoo.

Kaukonäköistä on myös rakentaa taloon varaava takka – varsinkin, jos saa hankittua puuta omasta metsästä. Puiden säilytykseen kannattaa varata paikka sisältä sekä kuivasta ulkovarastosta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi