Betoni tuli kotiin

Sisustusbetonista saa sävyttämällä mieleisensä. Pieniä koriste-esineitä on helppo valaa itsekin.

Betoni on trendikäs materiaali niin rakennusten ulkoverhouksena kuin sisätiloissakin.

Japanilaisen arkkitehdin Tadao Andon suunnittelemat, veistokselliset betonirakennukset aloittivat 1980-luvulla betonin uuden nousun.

Vaikka betoni koetaan ankeaksi ja harmaaksi materiaaliksi, sillä on paljon hyviä ominaisuuksia: lujuus, paloturvallisuus, hyvä äänen eristävyys ja muotoiltavuus. Betoni on materiaalina terveellinen, se ei homehdu.

Kodissa monia yksityiskohtia voi toteuttaa pelkällä betonivalulla.

Näitä ovat vaikkapa sisäportaat, ikkunalaudat, takkamuurit ja lattiapinnat. Pesutiloissa paljaaksi jätetty betonipinta vähentää laatoituksen monia työvaiheita.

Betoni on huokoinen materiaali, joten pinta suojataan kosteuden pitäväksi vaikka saunasuojalla. Kuivissa sisätiloissa betoniseinän voi muurata paikan päällä tai rakentaa elementeistä. Lopuksi se käsitellään pölynsidonta-aineella. Kannattaa muistaa, että harmaa, rosoinen pinta imee paljon valoa.

Betonia on helppo valaa, eli pieniä kokeiluja voi tehdä itsekin. Muotit rakennetaan vanerista ja laudasta. Massa sekoitetaan sementistä, hiekasta ja vedestä. Kokeilun voi aloittaa kynttiläalustoista tai istutusruukuista.

Hyvän kosteudensietokykynsä vuoksi betonituotteet sopivat hyvin ulkokäyttöön.

Sisustusbetoni on lujabetonia, joka on tavallista betonia kestävämpää. Siitä voi valaa esimerkiksi pöytätason, johon saa upotettua saumattomasti myös altaan.

Valun jälkeen taso hiotaan tasaiseksi, ja huokoinen pinta käsitellään erikoisaineella likaa ja vettä hylkiväksi, jolloin taso toimii myös keittiössä tai kylpyhuoneessa.

Valetusta betonitasosta tulee hieno ruokapöytä, kun alustaksi hankkii esimerkiksi metallisen pöytärungon.

Haluamansa värin saa käytämällä läpivärjättyä betonimassaa tai sävyttämällä pinnan.

"Amerikassa nämä läpivärjätyt tuotteet ovat suosittuja. Esimerkiksi baaripöydän tason voi tehdä niin, että upottaa betoniin valuvaiheessa erilaisia koristeita, kuten simpukankuoria tai värillisiä kiviä", kertoo Trioplan-yhtiön toimitusjohtaja Matti Mannonen.

Trioplan tuo maahan amerikkalaista sisustusbetonia ja työstää siitä tasoja, penkkejä ja altaita.

Betonin kaunis, pehmeän harmaa pinta sopii hyvin yhteen suomalaisen mäntypuun kanssa. Tästä esimerkkinä on Helsingin Konalassa toimiva Lyhty-yhdistyksen ryhmäkoti, joka tarjoaa kehitysvammaisille asumispalveluja sekä työpajatyöskentelyä.

Sen on suunnitellut arkkitehti Minna Lukander. Rakennuksen ulkoverhous on betoniharkkoa, ja sisäpuolen seinät ovat paikalla valettuja betoniseiniä.

"Tämänkaltaisissa tiloissa seinäpinnat ja etenkin kulmat joutuvat koetukselle. Betoniseinien kulmat ovat jo valmiiksi hiukan rosoiset, pieni lisä ei haittaa. Näin vältytään ikäviltä metallisilta suojalistoilta. Ne antavat helposti laitosmaisen vaikutelman missä tahansa tilassa", Lukander kertoo.

Lyhdyn seinäpintoja valettaessa käytettiin hyvin oksaista muottivaneria, jolloin pintaan jäi hienoinen puunsyykuviointi.

"Mielikuvat betonista ovat edelleen vahvasti negatiivisia jopa alan ammattilaisten piirissä. Kun haimme talolle rakennuslupaa, sain kritiikkiä, että kehitysvammaisten talossa pitää käyttää iloisia värejä, ei ankeaa harmaata betonia. Mielipiteet muuttuivat, kun rakennus oli valmis", Lukander toteaa.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi