21.3.2010 3:00
Suomalaiset haluavat yhä suurempia asuntoja. Neliöitä pitää olla lisää, aivan kuin ne toisivat vääjäämättä lisää viihtyisyyttä.
Myös virallisessa asuntopolitiikassa on tavoiteltu lisää väljyyttä. Ajatellaan, että Suomessa asutaan ahtaasti.
"Ei tämä ihan näin ole. Jos lasketaan mukaan vuoden ympäri lämmitettävät kesämökit, meillä on todella paljon neliöitä per nuppi", muistuttaa Tampereen teknisen yliopiston asuntosuunnittelun professori Markku Hedman.
Niinpä suomalaisten asumisen hiilijalanjälki on kansainvälisten tutkimusten mukaan maailman suurimpia. Hedman kehottaa miettimään kriittisesti, onko nykyinen elämäntyyli kestävä.
Linjauksia on muutettava myös siksi, että väestötieteilijät ennakoivat sinkkujen määrän kasvavan 45 prosenttiin kotitalouksista vuoteen 2025 mennessä. Kahden hengen asuntokuntia olisi silloin 35 prosenttia. Kahden vanhemman ydinperheitä olisi vain joka viides.
Asunnoista voi tehdä pienempiä ja silti ne ovat toimivia, professori vakuuttaa. Hän on viime syksystä lähtien paneutunut opiskelijoidensa kanssa minimikotien suunnitteluun. Ideoita esitellään ensi kesänä Kuopion asuntomessuilla.
Nykyasunnoissa on kaikille toiminnoille eri tila. On olohuone, ruokailutila ja makuuhuoneet.
Ainakin osa makuuhuoneista on usein 16 tuntia vuorokaudesta käyttämättä – ellei tila satu olemaan myös työhuone.
"Tilan pitäisi sopia moneen käyttöön. Pitää vain kehitellä keinoja, että pienemmät asunnot saadaan viihtyisiksi. Ei niiden tarvitse olla pimeitä pikkukoppeja."
Kehittelyä haittaavat asuntorakentamista ohjaavat normit ja määräykset.
"Niiden ehdoilla ei oikein voi syntyä uudentyyppisiä asuntoja. Pitäisi saada vapaammat kädet, jotta voisi syntyä uudenlaisia jälkeä", Hedman vaatii.
Hän tarjoaa yhdeksi vaihtoehdoksi puolivalmiita loft-asuntoja. Ne tarjoaisivat mahdollisuuden siihen, että jokainen voisi jalostaa tilasta tarpeidensa mukaisen kodin.
Nykyisten normien mukaan asunnossa pitää olla vähintään 20 neliötä. Joku voi kuitenkin olla tyytyväinen 10 neliöön, joku toinen 30 neliöön – elämäntilanteensa mukaan.
Professori tähdentää, ettei pitäisi puhua pelkästään lattiapinta-alasta. Asunto on ennen muuta kolmiulotteinen tila.
Samaa mieltä on Aalto-yliopiston Future Home -instituutin projektipäällikkö Antti Pirinen. Hän on kehitellyt yhdessä sisustusarkkitehti Tero Heikkisen ja vuokra-asuntoyhtiö VVO:n kanssa optimikoti-konseptia.
"Kattoa ja seiniä voi käyttää paljon nykyistä enemmän hyväksi", Pirinen tähdentää.
Sisustusarkkitehdeilla on kosolti keinoja, joilla pikkukoti saadaan toimivaksi. Kattoon voi ripustaa tavaroita ja säilytettäviä kalusteita, jotka tarpeen tullen lasketaan alas kuin teatterin lavasteet.
Sängyn voi taittaa päiväksi seinää vasten niin kuin laivahytissä. Kaikkien ovien yläpuolelle kannattaisi rakentaa säilytyspaikkoja.
Pesuallas voidaan asentaa wc-pöntön päälle, jolloin veden voi käyttää vessan huuhteluun.
Pirinen kehittelisi pikkuasuntoihin omat kalustemallinsa, jotka voi panna helposti kasaan sekä pinota päällekkäin ja sisäkkäin.
Sänkyjen sokkeliin ja tuolien alle syntyy helposti säilytyspaikkoja. Vanhat klaffipöydät ja -piirongit pitäisi ottaa jälleen tuotantoon.
Valaistus ja tietokoneiden tarvitsemat verkot voitaisiin sijoittaa rakenteiden sisään.
Vuokrataloissa voisi Pirisen mukaan olla eri tavoin varustettuja pienasuntoja. Joku, joka ei valmista koskaan ruokaa, selviytyy jääkaapilla, mikrolla ja sähkölevyllä.
Toinen taas tekee paljon töitä kotona, siksi joku nurkka pitäisi varata työtilaksi. Kolmas panostaa viihteeseen, ja hän taas valitsee asuntoonsa kotiteatterin ja viihde-elektroniikkakeskuksen.
Miniasuntojen täydennykseksi tarvitaan Hedmanin ja Pirisen mielestä ehdottomasti yhteistiloja.
Nykyisin yhteistilat ja porrashuoneet on nipistetty omistusyhtiöissä minimiin, koska asunnon ostaja maksaa rakennusliikkeelle vain asunnon myytävistä neliöistä.
Professori Hedmanin mielestä tarvitaan uusi tapa laskea neliöitä, jotta monipuolisia yhteistiloja saataisiin syntymään.
Yhteistiloissa voisi olla eripituisiksi jaksoiksi vuokrattavia työpisteitä ja säilytystiloja. Musiikinharrastajille voi olla akustinen bänditila ja nikkaroijille työpaja.
Miniasuntoja pitäisi Hedmanin mielestä rakentaa etupäässä kaupunkien keskustoihin ja niiden liepeille.
"Siellä on tarpeeksi lähellä kuppiloita, kuntosaleja ja kauppoja."
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi