Ensin oli hyasintti

Tarina Suomen ensimmäisestä hyasintista elää sitkeästi. Yksinäinen, vaaleanpunainen joulukukka keräsi jouluna 1879 jopa yleisöä eduskuntatalon paikalla sijainneen kukkakaupan ikkunaan.

Hyasintti herätti ihastusta ja ihmetystä, mutta ensimmäinen se ei ollut.

Äveriäiden sukujen himoitsemaa kukkaylellisyyttä kasvatettiin Turussa jo 1600-luvulla. Koteja hyasintit ovat hajustaneet 1900-luvun alusta.

Siitä lähtien kukat ovat kuuluneet suomalaiseen jouluun – nykyisin ehkä jopa varmemmin kuin kinkku ja kuusi. Tänäkin jouluna yli 70 prosenttiin kodeista hankitaan joulukukkia.

Ensimmäisten hyasinttien rinnalla joulutunnelmaa kotiin tuotiin ennen vanhaan syreeneillä ja kieloilla. Sen jälkeen kun vuodenaikaan paremmin soveltuvia lajikkeita alettiin viljellä, ei näitä kesäkukkia ole enää jouluaikaan ollut saatavilla. Nykyihmisen silmin syreenit näyttäisivätkin oudolta lanttulaatikon vieressä.

Hyasintti luo edelleen joulun varsinkin maakunnissa, kun taas joulutähti ilahduttaa useammin kaupunkikodeissa. Etelärannikolla lumetonta joulua piristetään valkoisilla kukilla huomattavasti useammin kuin esimerkiksi Tampereella ja sen pohjoispuolella.

Viime vuosina valkoista orkideaa on tuotu koteihin eksoottisena joulutervehdyksenä. Tänä jouluna sen suosio alkaa kuitenkin hiipua. Ainakin kukkakauppiaat ovat näin ennakoineet tehdessään tilauksia jo lähes vuosi sitten.

Punaista joulutähteä myytiin maljakkoihin leikkokukaksi jo 1920-luvulla, mutta siitä tuli hyasintin kilpailija vasta, kun norjalaiset keksivät jalostaa sen ruukkukasviksi.

Joulutähti on pitänyt itsepintaisesti suosionsa 1960-luvulta lähtien, vaikka asetelmiin on tyrkytetty monenlaisia variaatioita. Lajikkeitakin on yli 70. Erikoisuuksien, kuten raidallisten, pilkullisten, oranssien ja sinisten joulutähtien myynti on tosin vain promilleja tämän vuoden 107 miljoonan euron joulukukkien sesonkimyynnistä.

Alun perin joulutähti on kotoisin Meksikosta. Siellä se on nimeltään pyhän yön kukka ja kasvaa kaksimetrisinä villeinä huiskina. Mataliksi jalostetuista lajikkeista tehdään jouluaikaan valtavia istutuksia meksikolaiskaupunkien puistikoihin.

Vaikka joulutähti on lähtöisin kaukaa, sitä viljellään lähellä. Pääkaupunkiseudun myymälöihin ne tulevat ainakin Uudeltamaalta, Pohjanmaalta ja Kymenlaaksosta. Lähituotteeksi joulutähteä ei silti voi tituleerata, sillä pistokkaita tuodaan Keniasta asti.

Myös näyttävä ritarinkukka rahdataan kaukaa Brasiliasta. Muut joulukukat tuodaan Euroopasta, useimmat Hollannista.

Allergikot eivät siedä hyasinttia, ja isot tähtiasetelmat vievät ahtaissa kaupunkikodeissa usein liikaa tilaa. Siksi kimppu, atsalea, tulilatva tai joulukukista uusin, annansilmä, ovat hyviä tuliaisvaihtoehtoja.

Ulkomaisten lehtien joulukuvissa leikkokukka-asetelmiin ja -kimppuihin on laitettu kastanjan marjoja ja pippurin oksia. Leikkokukat, varsinkin joulukukkana perinteikäs tulppaani, tekevät paluuta myös meillä.

Useimmissa kodissa nököttää silti tänäkin vuonna se perinteinen joulutähti tai juhlalta tuoksuva hyasintti.

Kirjoitusta varten on haastateltu tutkija Jere Jäppistä Helsingin kaupunginmuseosta ja toiminnanjohtaja Jyrki Jalkasta Kauppapuutarhaliitosta.

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi