Homehelvetti mullistaa elämän

KIURUVESI. Heli Kanasen ja Pasi Mannisen koti kiiltelee uutuuttaan. Muutaman kuukauden ikäinen talo on tarkan valintaprosessin tulos. Kananen työskenteli opettajana koulussa, jossa oli homevaurio. Hän altistui homeelle ja joutuu nyt ottamaan asian huomioon myös asumisessa.

Kananen on perehtynyt myös hometalojen asukkaiden kokemuksiin, joita on koottu tuoreeseen Homehelvetti – kriisistä ratkaisuihin -kirjaan. Kananen on yksi kirjan toimittajista.

Hän tietää, että homevaurion löytyminen kotoa voi pahimmillaan muuttaa elämän helvetilliseksi.

"Se on taloudellinen, sosiaalinen ja psyykkinen kriisi, joka ravistelee koko elämää. Moni kuvaa tilannetta katastrofiksi. Siitä voi kuitenkin myös selviytyä."

Tutun ja turvallisen kodin paljastuminen terveydelle vaaralliseksi on äärimmäisen stressaavaa.

"Ensimmäinen reaktio on usein epäusko, ja pian valtaa epätoivo. Pää on täynnä kysymyksiä: Mitä nyt, mistä apua, miten eteenpäin", Kananen kuvaa.

Homekodissa mikrobit tarttuvat myös irtaimistoon, ja tavaroiden puhtaaksi saaminen on käytännössä usein mahdotonta.

"Kodin lisäksi moni joutuu luopumaan lähes kaikista homekodissa olleista henkilökohtaisista tavaroista: huonekaluista, leluista, vaatteista, valokuvista, kirjoista. Rahallisen omaisuuden lisäksi tavallaan menettää identiteettinsä."

Moni muuttaa ensin sukulaisten tai tuttavien nurkkiin evakkoon. Tavallista on myös kahden asunnon loukkuun joutuminen. Kaksinkertaisten asumiskulujen lisäksi lääkärimaksut ja erilaiset tutkimukset verottavat kukkaroa. Osa vie asuntokauppansa oikeuteen, mistä aiheutuu myös kuluja.

Monet homeongelman kohdanneet kokevat jäävänsä oman onnensa nojaan. Useimmat kotivakuutukset sulkevat homevauriot kokonaan pois, eikä korvauksia makseta. Toimeentulotukeakaan ei yleensä myönnetä.

"Homekriisiin joutunut on kaikilta kanteilta katsottuna palvelujärjestelmän väliinputoaja", Kananen sanoo.

Seurakunnilta tai SPR:n katastrofirahastosta saattaa joskus saada väliaikaista apua. Moni joutuu turvautumaan sukulaisiin myös rahallisesti. Jotkut hakevat velkajärjestelyä.

Asumisterveysliittoon tulee vuodessa 250–350 vakavaan homeloukkuun jäänyttä uutta asiakasta.

"Pahinta tilanteessa on epätietoisuus: milloin ongelma on alkanut, mitä siitä seuraa, milloin se loppuu ja mitä se kaikki maksaa. Varsinkin henkisen hyvinvoinnin tila on jäänyt hunningolle. Pahimmillaan joku päätyy jopa itsemurhaan", sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö Asumisterveysliitosta sanoo.

Tilanne rasittaa myös parisuhdetta. Kriisin keskellä monet perheet hajoavat. Myös ystävyys- ja sukulaissuhteet kärsivät, jos muiden on vaikea ymmärtää tilannetta.

"Hometaloprosessin läpikäyminen muuttaa ihmisen. Useimmiten se vahvistaa, mutta jotkut eivät pääse asiasta irti koskaan", Rämö sanoo.

Homeongelma koetaan yhä usein häpeänä ja siitä puhuvat saatetaan leimata yhteisössään. Moni ajattelee asian olevan "korvien välissä". Siksi vertaistuen merkitys on suuri. Kriisin keskellä on suuri helpotus nähdä, ettei ole ainoa tällaisessa tilanteessa oleva.

Hannele Rämö lähti aikoinaan asumisterveysalalle oman perheensä hometalokokemusten takia. Nyt hän auttaa työkseen muita.

Kun on kerran herkistynyt homeille, oireita saattaa tulla lievemminkin vaurioituneessa asunnossa. Siksi uuden, puhtaan asunnon löytäminen voi olla vaikeaa.

Heli Kanasen ja Pasi Mannisen uusi koti koottiin valmiiksi tehdashallissa ja kuljetettiin kokonaisena paikoilleen.

"Tällöin ei ole riskiä esimerkiksi rakennusaikaisista kosteusongelmista", Kananen sanoo.

Heli Kananen on päässyt kriisin yli ja luonut uuden uran historian tutkijana.

"Kirjan kautta olen halunnut osaltani auttaa ja rohkaista myös muita. Kriisi on kova varsinkin kotinsa menettäneillä, mutta asuntokin on lopulta vain materiaa", hän sanoo. "Puhtaan kodin tai uuden työpaikan jalustalle voi rakentaa uuden elämän."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi