27.11.2011 3:00
Aada ja Frida Nummisen äiti halusi lastenhuoneesta pehmeän, ja villainen kokolattiamatto oli selvä valinta.
Viisivuotiaan Aadan ja yksivuotiaan Frida Nummisen huoneisiin asennettiin remontin yhteydessä villaiset kokolattiamatot.
Lasten äiti, Jenni Koskinen, halusi matot, koska hän piti Keski-Euroopassa asuessaan erityisesti makuuhuoneen lämpimänpehmeistä lattioista.
"Villamatto tasoittaa lasten äänet ja luo pehmeän tunnelman makuuhuoneeseen", Jenni Koskinen sanoo.
Tämän todistaa vasta kävelemään oppinut Frida, joka kupsahtelee vähän väliä kumoon. Aada taas esittelee äänekkäästi kuperkeikka- ja tanssitaitojaan.
Villamatto pysyy tiukasti paikoillaan eikä luista paljaiden jalkojen alla rajummassakaan vauhdissa. Vahinkoja tulee, mutta likaa hylkivästä matosta tahrat lähtevät hyvin astianpesuaineella pyyhkimällä.
Jenni Koskisen mukaan hänen mattovalintaansa on Suomessa kummasteltu.
"Halusin kotiimme ehdottomasti kokolattiamaton, mutta suomalaiset ystävämme eivät tätä ymmärrä. Minusta Suomessa ajatellaan usein liian järkevästi, käytännöllisyys ennen kaikkea."
Kummastelu johtunee siitä, että monilla on liiankin hyvässä muistissa vanhat, tunkkaiset kokolattiamatot – ne, joita saattaa vielä nähdä entisen itäblokin hotelleissa ja ravintoloissa.
Perinteinen mattomateriaali on edelleen villa, vaikka käytössä se ei olekaan ehkä kaikkein kätevin. Etenkin aukileikatusta villanukkamatosta saattaa irrota nukkaa vuosikausia.
Villan rinnalle ovat tulleet uudet keinokuidut, kuten polyamidi. Se ei sähköisty, nukkaannu eikä ime likaa ja on villaa edullisempi.
Keinokuitu ei myöskään reagoi huoneilman kosteusvaihteluihin, toisin kuin villa.
Kokolattiamattoja on perinteisesti pidetty ainakin hengitysallergikoille pahoina.
Viime vuosina allergia-asiantuntijoiden kielteinen kanta on muuttunut, kun materiaalit ovat kehittyneet.
Kotioloissa kokolattiamattoa ei suositella liimattavaksi. Jalkalistojen ja raskaiden huonekalujen alla se pysyy hyvin paikoillaan.
Nykymattojen pohjassa on kierrätysmateriaaleista valmistettua huopaa tai verkkoa.
Pohjaan voidaan tehdä myös liukumaton pinta, jolloin matto tarttuu tiukasti alustaansa.
Mattoa valittaessa pintaa tunnustellaan yleensä vain kädellä. Jalan alla karkeampikin pinta silottuu.
Kokolattiamattoa hankittaessa kannattaakin ottaa koepala kotiin ja tassutella sen päällä paljain jaloin.
"Mikä onkaan ylellisempää kuin se, että kylmänä talviaamuna saa laskea paljaat jalat upottavalle matolle", helsinkiläinen Hannu Hyvärinen ajatteli.
Hänen makuuhuoneensa sijaitsee parvella, ja nyt lattiaa peittää valkoinen, kiiltäväpintainen nukkamatto.
"Työssäni selkä joutuu kovalle koetukselle. Vaimon valitsema matto toimii loistavana alustana kotijumpalle. Se on sopivan kova ja pehmeä yhtä aikaa. Myös askeläänet alakertaan pehmenivät maton ansioista", kirurgi Hyvärinen sanoo matolla puhkuessaan.
Maton reunoja ei ole listoitettu, vaan neljän metrin levyinen mattopala on vain levitetty lattialle.
Kulmien muotoilu onnistuu kotikonstein mattoveitsellä. Käpristyvät reunat voi kiinnittää lattiaan kaksipuolisella teipillä. Kevyt matto on helppo rullata tarvittaessa pesulaan.
Espoolaisen Susanna Melametsän kodissa makuuhuone on rakennettu entisen autotallin paikalle. Tila jatkuu viherhuoneena. Makuuhuoneeseen asennettiin kiiltäväpintainen polyamidimatto, jonka pinnassa valo läikehtii.
Viherhuoneessa on saman sävyinen sisalmatto.
Melametsän mukaan kokolattiamatto sopii myös koirakotiin, ainakin heille. Ongelmia maton hoidossaei ole ollut.
Monta tapaa valmistaa 27.11.2011
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi