Ilmalämpöpumppu ei aina säästä

Väärä asennus ja käyttö voivat jopa kasvattaa sähkölaskua. Koti-sivut neuvoo, miten pumpusta saa hyödyn irti.

Ilmalämpöpumpun oikealla asennuksella ja käytöllä on luultua suurempi vaikutus laitteesta saatavaan hyötyyn.

Asianmukainen käyttö voi olla jopa tärkeämpää kuin pumppumerkin valinta. Väärä käyttö ja asennus voivat pahimmillaan kasvattaa sähkölaskua.

Tämä selvisi Motivan sekä energia- ja talotekniikka-alan yritysten tekemässä laajassa lämpöpumppuhankkeessa. Siinä tutkittiin 78 sähkölämmitteistä pientaloa, joihin oli asennettu ilmalämpöpumppu.

Ilmalämpöpumppu kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta talon ulkoseinälle sijoitetun puhallin-höyrystinyksikön avulla.

Lämpö siirtyy talon sisäilmaan seinään asennetun puhallin-lauhdutinyksikön kautta.

Ilmalämpöpumpulla voidaan vaikuttaa vain lämmityssähkön kulutukseen, joka on noin puolet talon kokonaisenergiankulutuksesta.

"Se saattaa ilmalämpöpumppujen kiihkeässä markkinoinnissa unohtua", asiantuntija Antti Kokkonen Motivasta sanoo.

Ilmalämpöpumpun avulla voi säästää jopa 40 prosenttia lämmitysenergiasta. Silloin laitteen täytyy toimia täysin yhteen päälämmönlähteen eli sähköpattereiden kanssa.

Motivan tutkimuksessa merkillepantavaa on säästetyn sähkömäärän suuri hajonta.

Laitteen tarjoama hyöty menetettiin esimerkiksi asentamalla se sokkeloiseen taloon niin, ettei lämpö levinnyt kunnolla huoneilmaan. Myös opastuksessa ja laitteen käytössä havaittiin puutteita.

"Peräti kymmenessä pientalossa energiankulutus olikin kasvanut, kun sen piti laskea. Nämä talot eivät siis säästäneet, vaan sähköä kului noin tuhat kilowattituntia vuodessa enemmän kuin ennen pumpun hankintaa", Kokkonen sanoo.

"Yhdessä pumpputalossa sähköä kului peräti 2 149 kilowattituntia enemmän."

Vastaavasti 17 pientalossa sähköä säästettiin ilmalämpöpumpun avulla 4 000 kilowattituntia tai enemmän vuodessa. Nämä talot sijaitsivat eri puolilla Suomea, pohjoisimmat Muoniossa ja Rovaniemellä ja eteläisimmät Helsingissä ja Uudellamaalla.

Suurin ilmalämpöpumpulla saatu vuosisäästö oli 8 268 kilowattituntia. Suurimpaan säästöön yltäneiden kahdeksan pientalon pinta-ala oli keskimäärin 150 neliötä.

Samaa kokoluokkaa on myös Motivan käyttämä keskivertotalo, johon lukuja kannattaa verrata.

1990-luvulla rakennetun sähkölämmitteisen pientalon kokonaiskulutus on Motivan mukaan 18 500 kilowattituntia vuodessa.

Siitä 4 000 kWh kuluu käyttöveden lämmitykseen, 5 100 kWh kotitaloussähköön ja loppu 9 400 kWh lämmitys- ja kiinteistösähköön.

Suunnilleen samaa luokkaa on myös uudempien 2000-luvulla valmistuneiden, 150-neliöisten sähkölämmitteisten pientalojen keskikulutus.

Sähkön hinnankorotukset ovat ruokkineet suomalaista pumppukauppaa. Viime vuonna Suomessa myytiin noin 50 000 ilmalämpöpumppua, mikä oli kaikkien aikojen ennätys.

Pumppu maksaa 2 000–3 000 euroa.

Markkinoilla on toistakymmentä merkkiä. Motivan tutkimuksessa ei kuitenkaan vertailtu eri pumppumerkkejä.

Merkkien väliset tekniset erot ovat kaventuneet, kun ilmalämpöpumppujen valmistajat ovat oppineet pahimmista virheistä, kuten ulkoyksikön jäätymisongelmista. Laitehan syntyi alun perin viilennyskäyttöön lämpimissä maissa.

"Ihmiset tuijottavat ehkä liikaakin merkkien välisiin eroihin, kuten esimerkiksi siihen, mikä on pumpun COP eli hyötysuhde", Kokkonen muistuttaa.

"Tutkimuksen anti oli se, ettei laite säästä automaattisesti."

Motiva on tutkinut ilmalämpöpumppuja osana sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvaria.

Se yrittää leikata pientalojen sähkönkulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2016 loppuun mennessä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi