Kamera paljastaa, mistä lämpö karkaa

Talvipakkasilla on helppo saada selville, mikä on kotitalon rakenteiden tila. Lämpökamera paljastaa eristysten kunnon ja antaa viitteitä mahdollisesta kosteusvauriosta.

Tuusulalainen Juhani Sievänen on myymässä omakotitaloaan eikä halua jättää mitään arvailujen varaan. Talo valmistui kymmenen vuotta sitten Tuusulan asuntomessuille. Nyt on muuton aika, kun kukaan lapsistakaan ei enää asu kotona.

Sievänen on tilannut kotiinsa lämpökamerakuvauksen. Tekeillä on myös tiiviyskoe ja radon-mittaus.

Talon omistajan mielestä kunnolliset selvitykset antavat mielenrauhaa puolin ja toisin. "Niiden jälkeen ei pitäisi jäädä mitään epäselvää ostajalle tai myyjälle."

Joulukuisena päivänä lämpökamerakuvausta tulee tekemään Kim Malmivaara Raksystem Anticimex -yhtiöstä. Kuvauspäiväksi sattuu parinkymmenen asteen pakkanen.

Se on mainio ilma kuvauksia ajatellen, mutta niitä voi tehdä aina, kun sisä- ja ulkolämpötilojen ero on vähintään viisitoista astetta.

Malmivaaralla on mukanaan nippu papereita, mittalaitteita ja itse kamera.

Lämpökameran toiminta perustuu siihen, että se näkee herkästi pienetkin erot pintojen lämpösäteilyssä. Kuvista voidaan tulkita, mikä on eristysten ja rakenteiden tila.

Kylmävuodot voivat aiheuttaa lämmönhukan lisäksi myös haitallista kosteuden tiivistymistä rakenteisiin.

Kerros- ja rivitaloyhtiöiden luulisi kiinnostuvan tarkastuksista entistä enemmän, kun heinäkuussa voimaan tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa yhtiöitä tarkempaan ja säännöllisempään korjaustarpeiden kartoittamiseen.

Ennen kuvauksen alkua Malmivaara mittaa talon ilmanvaihdon paine-erot ja lämpötilat. Jos ilmanvaihto on epätasapainossa, eli talossa vallitsee ylipaine, kuvaus ei onnistu ennen ilmanvaihdon korjaamista. Samoin tutustutaan ennakolta myös talon rakennepiirustuksiin.

Sieväsen talossa kaikki on kunnossa. Sitten Malmivaara ottaa kameran käteensä ja lähtee kierrokselle.

Moni

luulee, että lämpökameralla kuvataan rakennusta ulkoa, mutta kuvaukset tehdään pääosin sisällä.

"Myös uusista taloista löytyy kaikkea kummallista: eristeitä saattaa puuttua tai ne on asennettu väärin päin", Malmivaara kertoo.

Kuvaukset sujuvat ripeästi. Niitä helpottaa, kun asukas on noudattanut ennakkoon saamiaan ohjeita: esimerkiksi huonekalut on siirretty pois seinustoilta.

Tavallisen kokoisessa omakotitalossa kuvaus maksaa noin 1 000–1 500 euroa. Kuvaushintaan sisältyy raportti, jossa käydään läpi havaitut asiat.

Juhani Sieväsen talo saa tutkimuksessa terveen paperit. Kovin vakavia löytöjä ei lämpökamera talossa tehnyt. Syrjäsen elementtitalo on paremmassa kunnossa kuin vuosikymmen sitten rakennetut, vastaavat talot.

Suurimmat puutteet havaittiin työhuoneen katonrajassa ja olohuoneen nurkassa. Vaikka asukkaat eivät ole havainneet vetoa kummassakaan paikassa, Malmivaaran mukaan molemmissa piilee riski kosteudentiivistymiselle rakenteiden pinnoille.

"Kuvausten yhteydessä ei havaittu kohonneita kosteuksia kummassakaan kohdassa. Molempien kohtien osalla tutkisin asiaa kuitenkin lisää", Malmivaara sanoo.

Pieniä kylmiä alueita löytyi rakennuksen ulkonurkista sekä lattian ja välipohjan liittymäkohdista. Myös ulko-oven tiiviys jätti toivomisen varaa, tosin tiiviysongelmat ovat tavallisia yksiovisissa sisäänkäynneissä.

Ikkunoissa ja ovissa havaitut puutteet ovat tyypillisiä – niitä löytyy lähes jokaisesta talosta. Ne tuntuvat usein myös käytännössä, esimerkiksi ikkunoista vetää.

"Näiden korjaaminen on yleensä helppoa. Tiivisteiden kunnon tarkistaminen ja niiden uusiminen kuuluvatkin talon normaaleihin huoltotöihin."

Talon omistaja Juhani Sievänen ei yllättynyt tuloksista. Ovi- ja ikkuna-aukkojen ympäristöt ovat asukkaatkin todenneet hieman kylmiksi kohdiksi.

Hänen mukaansa kuvaus ei paljastanut mitään sellaista, mikä vaatisi erillisiä korjaustöitä ennen asuntokauppaa. Uusi omistaja voi käyttää lämpökuvausraporttia suuntaa-antavana ohjeena korjaustöissä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi