Katot kukkimaan!

Jos Helsingissä olisi viherkattoja, ne hillitsisivät tulvia ja helpottaisivat helteitä.

Helsinkiä voi tulevanakin kesänä piiskata niin rankka sade, että vesi vyöryy kaduille ja kellareihin. Ja kaupunki paahtuu: viime kesänä helle kesti esimerkiksi Kumpulassa 34 päivää.

Entä jos siellä täällä olisi viherkattoja?

Viherkatot vähentävät tulvia ja tukalaa kuumuutta. Ne ovat monella muullakin tavalla hyödyllisiä, osoittaa paksu nivaska viime vuosikymmeninä tehtyjä tutkimuksia.

Suomessa viherkatot ovat harvinaisia, mutta niistä on täälläkin viime aikoina puhuttu paljon rakentajien ja kuntien seminaareissa.

Saksassa viherkattoja rakennetaan vuosittain kymmenen miljoonaa neliömetriä – siis lähes 300 Helsingin olympiastadionin verran. Nykyisin jo kymmenisen prosenttia Saksan kattopinta-alasta on kasvien peittämää.

Kanadassa ja Sveitsissä viherkatoista on tullut paikoin jopa pakollisia: Torontossa uusien rakennusten suurten kattojen on oltava sitä isommalta osalta vihreän peitossa, mitä laajempi katto on. Baselissa kaikkien uusien rakennusten tasakatot on pantava vihertämään.

Kun kasvit peittävät kattoa, syntyy pinta, joka pidättää vettä. Se imee itseensä tavallisen katolle osuvan sateen kokonaan ja runsaastakin sateesta helposti puolet.

Tämä vähentää ja viivyttää viemäreihin kohdistuvaa painetta, mikä saattaa tulevaisuudessa osoittautua yllättävän tärkeäksi asiaksi. Mitä tiiviimmiksi taajamat rakennetaan, sitä suuremman osan alueesta kuorruttavat läpäisemättömät, asfaltoidut pinnat. Hulevedet ohjataan viemäreihin, jotka on yleensä mitoitettu nykyisen ilmaston normaalien vesimäärien mukaan. Ilmastonmuutoksen on kuitenkin ennustettu lisäävän sateita ja tulvia.

Kasvien valtaamilta katoilta haihtuu runsaasti vettä. Näin ilma muuttuu entistä kosteammaksi ja viilenee. Chicagon kaupungintalon viherkatolla on mitattu aurinkoisella säällä 1,4–4,4 celsiusastetta matalampia lämpötiloja kuin naapurikatoilla.

Kaupungit muodostavat lämpösaarekkeita muulloinkin kuin helteillä: ne ovat jopa useita asteita ympäröiviä alueita lämpimämpiä. Vielä lämpimämpää on luvassa, kun ilmastonmuutos etenee.

Viherkatot myös vaimentavat ääniä. Niiden alla oleviin huoneistoihin tunkeutuu melua keskimäärin kuusi desibeliä vähemmän kuin tavallisten kattojen alla sijaitseviin tiloihin, kävi ilmi Malmön yliopiston kokeissa.

Vihreät katot myös parantavat ilman laatua, koska niihin sitoutuu saasteita, pölyhiukkasia ja sadevesien epäpuhtauksia.

Kasvipeite tekee hyvää itse katollekin. Rakenteiden ikä pitenee, kun ultraviolettisäteily ei pääse syömään niitä. Lämpötila pysyy vakaana myös talossa sisällä: kasvit eristävät kylmältä ja kuumalta. Tämä taas säästää energiaa.

Katoilla voi vaalia luontoa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa kaupunkien ylle onkin luotu monimuotoisia keitaita.

Suomessa alkoi tämän vuoden alussa tutkimus, joka etsii parasta viherkattoa meidän oloihimme.

"Tarkoituksemme on testata, mikä on ekologisesti mielekästä, mitä maa-aineksia ja kasvilajeja kannattaa käyttää", sanoo Susanna Lehvävirta Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Hän vetää Helsingin yliopiston laajaa Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -hanketta.

"Toivon, ettei viherkattoja toteutettaisi muilta mantereilta tuoduilla bulkkimonistetuilla kasveilla. Ne voivat karata luontoomme, jossa niistä saattaa tulla vahingollisia vieraslajeja."

"Mielekkäintä olisi käyttää lähiseudun lajeja. Esimerkiksi kangasajuruoho, neilikat ja orvokit houkuttelisivat paikalle perhosia, ihanteellisessa tapauksessa uhanalaisia lajeja", Lehvävirta pohtii.

Kukissa pörräisi myös pölyttäjiä, ja näin viherkatot edistäisivät kaupunkiviljelyä. Se on maailmalla ollut jo pitkään muodikasta: viljelmiä perustetaan joutomaille, parvekkeille, seinille ja katoille.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.tiede@sanoma.fi