Keittiö käytettynä

Kierrätyskeittiössä viehättää mummolatunnelma – ja edullinen hinta

Uimaharju. Ikkunan takana lipuu hiljaa puujuna. Sisällä keittiössä Ville Aalto huiskuttaa vehnäjauhoa vanhalle leivonta-alustalle. Pian kaksivuotias Anastasia Aalto kiipeää isänsä syliin. Kaulitusta taikinasta irtoaa – mitäpä muita kuin vasaran muotoisia pikkuleipiä.

"Tämä remontointi taitaa olla aika dominoivaa", Aalto nauraa.

Remontti alkoi kolme vuotta sitten, kun helsinkiläinen Ville Aalto ja Joensuusta kotoisin oleva Tiina Juurela ostivat Pohjois-Karjalassa Uimaharjun asema-alueella sijaitsevan kaksoisvahtituvan ja siihen kuuluvat lisärakennukset.

Aalto jäi kotiin nikkaroimaan. Perinnerakentaminen vei mennessään.

Rautatiearkkitehti Thure Hellström suunnitteli 155-neliöisen talon VR:lle sata vuotta sitten. Sen nykyisten asukkaiden rakkaus retroon ja vanhoihin esineisiin näkyy etenkin talon keittiössä.

1950-luvun keittiönkaapit ovat peräisin Juurelan isoäidiltä, mammalta. Uudelleen maalattuina niissä on hauska 1970-luvun tunnelma. Keittiön leivinuuni ja hella ovat alkuperäiset.

Juurela ja Aalto miettivät hetken modernia designkeittiötä, mutta se ei tuntunut hyvältä. Mikä mummolatunnelmassa viehättää?

"Jokin siinä rauhoittaa mieltä, muotokieli kai. Myös se arvoperusta, joka on kaupungistumisesta kaukana", Aalto miettii.

Sukupolvien ketju nostaa tavaran arvostusta.

"Mamma oli samanikäinen kuin me nyt saadessaan nämä veljensä valmistamat kaapit."

Vanha, Ilmari Tapiovaaran suunnittelema pöytä taas on Aallon isoisän peruja.

Allaskaappi ostettiin nettihuutokaupasta. Siihen Aalto hankki verkosta myös uuden linjakkaan hanan.

"Esteetikon taivas", Aalto kuvailee verkkokauppoja.

Säästöä tuli yli 10 000 euroa verrattuna tuliterään uutuuskeittiöön, Aalto laskee.

Talon heikosta kunnosta johtuen remontoitavaa on riittänyt. Muovimattojen alta löytyi parista huoneessa kaunis leveälankkuinen lattia, jonka Aalto hioi ja vahasi. Lattian alla eristeenä on savea ja sammalta.

Vanha hirsitalo on armollinen ja sen rakenne helppotajuinen.

"Kun otat jostain pois, saman verran on laitettava tilalle. Nykypäivän rakentaminen ja lujuuslaskelmat ovat ihan muuta. Ihmetyttää, kun uusia taloja joudutaan remontoimaan jo pian niiden valmistumisen jälkeen."

Kun joka ikinen nurkka on itse avattu ja rakenne tutkittu, tietää, miten talo elää.

"Tietoa löytää netistä ja vanhoilta konkareilta."

Pariskunnan hullunrohkeus ja tapa kulkea vastavirtaan herättävät lähipiirissä ajatuksia.

"Varmasti suuret ikäluokat ihmettelevät, kun me haaveilemme juuri niistä asioista ja tavaroista, joista he ovat luopuneet innosta kirkuen."

Kierrätyskeittiön hankkijoita on muuallakin. Lapinlahtelainen Petra Räihä hankki Huuto.netistä kokonaisen 1950-luvun keittiön. Räihä ehti jo asentaa syyskuussa vanhaan pohjoissavolaiseen maalaistaloonsa upouuden valmiskeittiön. Se odottaa nyt purkamistaan.

"Pintamateriaalina aito puu on paras. Vanhassa on tunnelmaa, vain se tuntuu kotoisalta", Räihä perustelee.

Vähän käytetyn keittiönsä Räihä myy edelleen nettihuutokaupassa. Täydellisen vanhan keittiön löytäminen on Räihän mukaan harvinaista, vaikka netti onkin nykyisin perinnerakentajan aarreaitta.

"Toisen romu on toisen aarre. Ennen vanha vain tuikattiin palamaan", Räihä miettii.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.koti@sanoma.fi