Kodissa pitää olla taidetta ja kirjoja

Tekstiilitaiteilija ja kuvataideopettaja Tuttu Sillanpää etsii kodin sisustukseen kauneutta ja toimivuutta.

"Viisihenkinen perheeni löysi unelmakodin Helsingin Itä-Pakilasta kuusi vuotta sitten.

Asunto kolahti esittelyssä jo eteisessä. Sen terrakotan värinen keraaminen kirkkolaattalattia oli juuri sellainen, josta olin lapsesta saakka haaveillut.

Tein ostopäätökseni siinä samassa, vaikka mieheni yritti kuinka toppuutella. Koska olen syntynyt 1960-luvulla, 1964 rakennettu Gunnar Kolisen suunnittelema rivitalo tuntui omalta.

On tärkeää, että koti on toimiva sekä perheen kesken että myös ystävien vieraillessa. Lasten kavereita tulee ja menee.

Pidän ruuanlaitosta ja leipomisesta, ja järjestämme juhlia tuon tuosta. On tavallista, että meille tulee suurempikin joukko kylään.

Sisustus on tullut kotiimme ajan mittaan, ja kaikki huonekalut ovat kulkeneet mukanamme kauan.

En osaa kuvitella, että uusisin sisustuksen kerralla. Olen klassikkojen perään. Kun esine on harmoninen ja kirkas ja siinä on muoto kohdallaan, se on kaunis. Se on kaunis myös tulevaisuudessa.

Olen kasvanut suomalaisen muotoilun parissa. Alvar Aalto tuli tutuksi jo isovanhempieni kodissa. En silti itse ole Aalto-friikki, vaikka niitä pöytiä ja tuoleja löytyy meiltäkin. Asumisen historia näkyy, kun esineitä on kodissa eri aikakausilta.

En viihtyisi ylikliinisessä kodissa, jossa kaikki on valkoista. Kodissamme on lämpimiä raikkaita värejä, keltainen on kestosuosikkini.

Lämpöä ja mukavaa materiaalin tuntua antavat myös puhtaat ja aidot luonnonmateriaalit. Huopamattoni ovat sataprosenttista villaa."

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi