Komerosta malliverstas

Pienoismallien tekijä lahjoitti vaatekomeronsa intohimoiselle harrastukselleen.

Pienoismallien maailmaan hurahtaneet tietävät, mikä on kaikkien alan harrastajien ikuisuustoive. Se on oma, pysyvä rakennuspaikka.

Helsinkiläinen Tomi Mynttinen toteutti haaveensa ja rakensi vaatehuoneeseen toimivan pikkuverstaan pienoismalleilleen.

"Moni joutuu rakentamaan pienoismalleja keittiön pöydällä, mihin keskeneräistä mallia ei voi jättää odottelemaan", Mynttinen sanoo.

"Neliöistä ei yleensä ole pulaa, mutta ylimääräiset tilat ovat muussa käytössä."

Mynttisen rakennusurakka kesti peräti viisi vuotta, mutta työ kannatti ja hintakin pysyi maltillisena. Mynttinen laskee käyttäneensä tarvikkeisiin ehkä muutaman sadan euron verran.

Työtilan hyllyt ovat tavallista, muotoon sahattua mdf-levyä. Maalit ovat alahyllyillä ja liimat ylhäällä. Leikkaus- ja muotoilutyökalut löysivät paikkansa seinustojen magneettilistoista ja purkeista.

Työila toimii erinomaisesti, mutta ilmanvaihdon kanssa on hieman ongelmia.

Vaatekomerossa ei nimittäin ole ikkunaa, vain pieni läpivienti tuuletusaukolle. Ruiskulla maalatessa tulee väistämättä jonkin verran liuotinkäryä ja maalipölyä.

Moni harrastaja onkin perhesovun nimissä hankkinut maalauspisteensä lähelle aktiivihiilisuodattimella varustetun imukaapin tai pienen liesituulettimen.

Ikkunattomuus ei sen sijaan haittaa valaistusjärjestelyjä. Valon tasaisuus ja oikea värisävy ovat mallien maalaamisessa aivan ratkaisevia.

Ulkoa tulevan luonnonvalon sekoittuminen keinovaloon voisi päinvastoin häiritä tarkkaa työtä.

Nyt komeron valaistus hoituu kolmella päivänvaloa antavalla loisteputkella.

Hyllyillä purkit, tuubit ja pensselit ovat täsmällisesti ruoduissaan. Pienessä tilassa järjestys ja siisteys ovat olennainen asia.

"Motivaatiota laskisi kummasti, jos tilaa joutuisi aina siivoamaan puoli tuntia ennen kuin rakentamisen pääsisi aloittamaan", Mynttinen sanoo.

Kokemusta rasittavista siivouksista Mynttisellä kyllä on, sillä hän on tehnyt pienoismalleja kymmenvuotiaasta asti. Hän on kouluttautunut mallinrakentaja-artesaaniksi ja työskentelee nykyisin web-suunnittelijana.

Mallit ovat Mynttiselle kuitenkin harrastus, vaikka lähelle työtä vievätkin. Ne ovat rentoutumiskeino, lähempänä taiteen tekemistä kuin yltiöpedanttista tappelemista mittasuhteista ja millimetrinpuolikkaista.

Edellisessä kodissaan Mynttisellä ei ollut erillistä rakennustilaa.

"Mutta nyt kun sellainen on, en oikein voisi kuvitella tulevani toimeen ilman tällaista omaa paikkaa. Se, että voi hetkeksi ihan rauhassa uppoutua omaan harrastukseen, tuntuu yhä tärkeämmältä."

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi