Kristalli kimaltaa taas

Kattokruunu on muotia – myös vessoissa

 Kattokruunun kimallus houkuttelee taas sisustajia. Pari vuosikymmentä hiljaiseloa viettäneet valaisimet palaavat kuin uudelleen säihkeensä löytäneet diivat.

Nyt kruunuja hankitaan etupäässä ruokailutiloihin sekä olo- ja makuuhuoneisiin, mutta myös vessoihin. Erityisen trendikästä on sijoittaa kristallikruunu wc-tilaan, jonka seinät on käsitelty betonipintaisiksi. Säkenöinnistä ja rouheudesta syntyy yhdistelmä, joka vetoaa moniin.

Ainoa

kotimainen kristallikruunujen valmistaja on vuonna 1956 perustettu Turun Kristalli. Se tekee vanhojen mallien mukaisia kruunuja, mutta myös uusia pääsuunnittelija Markku Pirin johdolla.

Käsin hiotut kristallit tulevat laatikoissa lähinnä Itävallasta. Rungot tehdään Turussa messinkinauhoista. Yritys valmistaa viidestä seitsemän kruunua päivässä, noin 150 vuodessa.

"Meillä on kolme ihmistä, jotka pelkästään sitovat kristallihelminauhoja", yrittäjä Martti Lehto sanoo.

Nyt kymmenen hengen perheyritys on täystyöllistetty kruunujen suosion takia. Lehdon mukaan erityisesti nuoret aikuiset ovat löytäneet kruunut.

"Sitomamme kruunut koristavat Sedu Koskisen ravintoloita ja Tanssii tähtien kanssa -ohjelman estradia", Lehto kertoo.

Ulkomaisista kruunuista näyttävimpiin kuuluvat Venetsian kupeessa Muranon saarella syntyvät kruunut. Koreat lasikruunut ovat jälleen erittäin suosittuja. Saarella on kymmeniä alan yrityksiä.

Kruunujen mallit tulevat pääosin venetsialaisista palatseista. Valaisimissa säihkyvät värilliset lasiputket, -kaaret ja kukkakuviot.

Kruunut tulevat Suomeen osina. Myyjä kokoaa ja sähköistää ne asiakkaalle – ja hintaa toki kertyy.

Myös suomalainen kattokruunusuunnittelu tunnetaan maailmalla. Paavo Tynell (1890–1973) tunnetaan ennen kaikkea funktionaalisista metallivalaisimistaan, mutta hän teki myös koristeellisia kruunuja, joissa leijuu messinkikukkia ja lumihiutaleita Ne ovat nyt keräilijöiden suosiossa.

Tynellin valaisimia voi nähdä esimerkiksi helsinkiläisessä Café Ekbergissä sekä Helsingin Kauppakorkeakoulun tiloissa.

Antiikin harrastajat puolestaan etsivät jopa 1700-luvun alkupuolelta peräisin olevia kruunuja. Niissä on käytetty kynttilöitä, 1800-luvulta alkaen myös kaasua. Kruunujen sähköistäminen alkoi 1880-luvulla.

Vanhoja kruunuja sähköistetään yhä. Se helpottaa käyttöä, mutta sisältää riskin: huonosti tehty ja tyyliin sopimaton työ voi laskea kruunun arvoa.

Markkinoilla on myös aivan moderneja kattokruunuja. Sellainen on esimerkiksi lankakruunu: metallilangasta taivutettu useampilamppuinen kattovalaisin.

Yksinkertaisen lankakruunun voi koristella itsekin. Irrallisia kristallihiottuja lasiprismoja myyvät esimerkiksi askarteluliikkeet. Aitoja kristalleja saa antiikkikaupoista ja kristallikruunuja myyvistä liikkeistä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.koti@sanoma.fi