perjantai 25.5.2012 | Urpo  Onnittele e-kortilla

Kunnosta ikkunat talveksi

Vanhoista ikkunoista saa huoltamalla uuden veroiset. Omakotitalossa Helsingin Käpylässä on talvipakkasilla hyytävän kylmä. Ikkuna-asiantuntija selvitti, miksi.

10.10.2010 3:00

Infrapunalämpömittari tai -kamera näyttää ikkunoiden vuotokohdat.

Infrapunalämpömittari tai -kamera näyttää ikkunoiden vuotokohdat.

Ikkunoista vetää. Tiivisteissä on nokea. Ikkunalasit ovat talvella huurussa ja jäässä. Kittaukset rapisevat.

Kaikki ovat merkkejä siitä, että edessä on ikkunaremontti tai kenties kokonaan uusien ikkunoiden hankinta.

Vai onko sittenkään?

"Vanhat ikkunat kestävät lähes ikuisuuden, jos niitä huolletaan oikein", sanoo Mauri Laaksonen, joka on toiminut ikkuna-asiantuntijana ja kuntoarvioijana yli 30 vuotta.

Uusista ikkunoista ajan mittaan saatava energiahyöty ei useinkaan korvaa niiden hintaa. Varsinkin, kun myös uusia ikkunoita pitää huoltaa ja niiden tiivisteet vaihtaa määräajoin.

Helsingin Käpylässä sijaitsevassa omakotitalossa on Laaksosen neuvoille huutava tarve.

Käpyläläisen Mikko Pekin perhe on asunut 1940-luvulla rakennetussa omakotitalossa 15 vuotta. Sinä aikana ikkunoille ei ole tehty mitään. Esimerkiksi tiivisteitä ei ole kertaakaan vaihdettu.

"Veto ja kylmyys vaivaavat meitä talvisin. Jos pakkasta on yli 25 astetta, sisäilma on makuuhuoneessa korkeintaan 14 astetta", Pekki kertoo.

Ensiapuna vanhat ikkunat kannattaa ainakin tiivistää.

Sen ansiosta huonelämpötilaa nousee 1–3 astetta, sisäilman laatu paranee, vedontunne vähenee ja ilmanvaihto on hallittua.

Huolto- ja tiivistystöiden jälkeen säästyy lisäksi energiakuluja jopa 20 prosenttia.

"Tiivistys maksaa aiheuttamansa kulut takaisin jo yhden lämmityskauden aikana", Laaksonen lupaa.

Ikkuna-asiantuntija paikallistaa Mikko Pekin talon ongelmat jo pihalta: puiset ikkunalistat ovat vaurioituneet.

Sadevesi on päässyt suoraan puuainekseen. Sen takia listoihin on tullut halkeamia, ja puuta suojaava maali on irronnut.

Ratkaisu on yksinkertainen: ikkunanpuitteen ulkopuolelle kiinnitetty vesinokallinen kittilista. Se ohjaa sadeveden pois puitteen alaosasta, suoraan vesipellille.

Kittilista suojaa ikkunaa myös auringon haitalliselta uv-säteilyltä.

Myös talon sisällä moni asia kaipaa toimenpiteitä ennen talven tuloa.

Ikkunanpuitteet ovat mustat ja kitti on irronnut. Tuplaikkunoiden väli on täysin ilman tiivisteitä, niin kuin myös ikkunoiden kytkentävälit. Saranapuolilla olisi käyttöä jopa kahdeksan millimetrin tiivisteelle.

Sen sijaan ikkunoiden sisäpuolen tiiviste on kaksinkertainen, mikä on tässä tapauksessa täysin turhaa.

Tällaisia helposti korjattavia puutteita Laaksonen näkee kodeissa paljon.

"Yleistä on, että ikkunoiden tiivisteet on asennettu väärin, ne ovat liian ohuet tai kuoleentuneet eli menettäneet joustavuutensa", Laaksonen sanoo.

Vielä on edessä yksi ongelma. Pekki asuu perheineen omakotitalon yläkertaa, jossa lattia on lievästi kallellaan kadulle päin.

Se on aiheuttanut myös ikkunoissa liikettä. Saranan taipumisen takia ikkuna on pudonnut nokalleen, eikä aukea kunnolla.

Pikakeinona Laaksonen neuvoo napauttamaan vasaralla yläsaranaa. Toinen vaihtoehto on vääntää karmissa olevaa saranaa seinään päin.

Jos ikkuna jumittaa saranan väännönkin jälkeen, ikkunanpuitetta pitää höylätä siitä kohdasta, mistä se ottaa kiinni tai on ahdas.

Mikko Pekki hakee suuren ruuvimeisselin, asettaa sen saranalle ja napauttaa muutaman kerran vasaralla. Ihme tapahtuu: ikkuna aukeaa!

"Uskon, että pystyn saamieni ohjeiden avulla suoriutumaan myös tiivistysremontista", Pekki sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.