7.5.2012 12:25
Hui , onpa täällä koleaa, vaikka ulkona paistaa aurinko. Onneksi Olli Borgin kuistin kaapista löytyy tohvelit, joilla on miellyttävä astella parisataa vuotta vanhoilla lattialankuilla.
Borgin ja hänen entisen puolisonsa Miisa Säilän remontoima Bollstan kartano oli kymmenen vuotta sitten Pohjan kunnan kauhistus.
1700-luvun lopussa tai 1800-luvun alussa rakennetun kruunun virkatalon piha pursusi kaatopaikkajätettä. Päärakennuksen räystäät repsottivat, ja rikkinäisistä ikkunoista satoi sisään.
Kummitustalo oli ollut asumaton jo vuosikymmenet, ja kunta halusi päästä varastona olleesta rötisköstä eroon.
Säilä ja Borg tarttuivat syöttiin. Raaseporissa sijaitsevan tilan pitkä historia viehätti heitä.
Vieläkin he innostuvat kertaamaan Bollstan vaiheita sujuvammin kuin useimmat oman sukunsa historiaa.
Tilan tiedetään toimineen nimismiesten ja tuomareiden asuinpaikkana jo 1400-luvun lopussa. Isonvihan aikaan, kesällä vuonna 1720, kenraalikuvernööri Gustav Otto Douglasin kerrotaan johtaneen täältä käsin valtakuntaa.
Vuosisadat kuitenkin himmensivät Bollstan loiston päivät. Vuonna 1975 Turun Sanomat kertoi talon rappeutuneen jo korjauskelvottomaksi. Vain kissat kulkivat autioissa huoneissa metsästysretkillään.
Entistämisurakka ei ollut helppo. Hengen puhaltaminen heitteille jätettyyn rakennukseen oli perinteisin menetelmin ja materiaalein hidasta. Kaksikon lapset Onni, 9, ja Hilda Borg, 6, kasvoivat työkalut kourassa ja purua hiuksissa.
Viime vuonna pariskunta erosi, ja Säilä muutti Bollstasta pois. Silti talovanhus on molemmille edelleen tärkeä kulttuuri- ja rakennusperinnön säilyttämisen takia.
"Suomen rakennuskannasta vain alle prosentti on yli sata vuotta vanhaa. Jäljellä olevista taloista on syytä pitää hyvää huolta", Borg sanoo.
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi