Lapsiperheen ekoasuminen vaatii asennetta

Anne Bland muutti perheineen Britanniasta Suomeen ekologisen elämän perässä. Maalaisidyllin keskellä on koettu myös haasteita.

Maalaistietä ympäröivät tykkylumen koristamat kuuset, ja valkoista peltoa valaisee kirkas tähtitaivas. Pakkasen puremasta Satakunnasta ei suomalainen maalaisidylli parane.

Kymmenen vuoden kaupunkiasumisen jälkeen Anne ja Jonathan Bland päättivät etsiä omavaraista ja ympäristöystävällistä elämäntapaa maalta.

He muuttivat vuosi sitten Britanniasta Suomeen. Vampulasta löydetty vanha torppa ja tontilla sijaitseva mummonmökki olivat mittavan remontin tarpeessa, mutta idyllinen maalaismaisema sinetöi ostopäätöksen.

"Asuimme Lontoon lähellä, mutta haaveilimme maalle muuttamisesta. Englannissa maaseudusta on kuitenkin tullut elitistinen ja kallis juttu, joten päätimme tulla Suomeen", perheen äiti kertoo.

Ympäristöystävällinen elämä lähiruokineen ja ilman autoa on perheelle osittain tuttua jo Britannian vuosilta.

Lasten leikkipaikat ovat nyt vaihtuneet pienestä puutarhasta omaan metsään. "Kaupungissa menettää helposti kosketuksen luontoon. Maalla voi elää luonnonmukaisemmin ja vuodenaikojen tahtiin", Anne Bland pohtii.

Suomeen houkuttelivat myös sukulaissiteet. Vampulassa asuvat myös Anne Blandin vanhemmat.

Maalla viihtyminen vaatii hänen mielestään oikeaa asennetta ja positiivista mieltä.

"Vampula tuntuu kuitenkin jo nyt kodilta. Täällä on oppinut pois kiireestä."

Remonttipuuhien keskellä Bland päätti hakea lisätietoa siitä, miten lapsiperhe voisi asua ekologisesti kestävällä tavalla.

Hän ilmoittautui Sitran ja Demos Helsingin syykuussa järjestämään työpajaan.

Työpajat ovat osa Peloton-hanketta. Se pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnassa portinvartija-asemassa olevien ihmisten, kuten lapsiperheiden sekä ravintola-, rautakauppa- ja media-alan ammattilaisten ympäristöasenteisiin.

Anne Blandin mielestä idea on hyvä: "Äidit vievät ekosanomaa paitsi omille lapsilleen, myös ystävilleen."

Turussa järjestetyssä työpajassa Inno-sisustusohjelman remonttimiehet Kerkko Halme ja Ville Heino kehottivat omakotitalossa asuvia miettimään erityisesti asunnon lämmitysjärjestelmään liittyviä valintoja. Omakotitalossa maalämpö, hyvä eristäminen sekä vesi- ja ilmalämpöpumput voivat säästää ympäristön lisäksi myös rahaa.

Työpajassa pohdittiin myös vedenkulutusta. Vettä kuluu pikkulapsiperheissä muun muassa jatkuvaan pyykinpesuun.

Ratkaisu voi olla esimerkiksi sadeveden hyödyntäminen kylpyhuoneessa. Veden kierrätyksellä omakotitalon vuotuinen vesilasku saattaa pienentyä 30–40 prosenttia.

Työpajan opit ovat joutuneet Blandien perheessä koetukselle.

Perheen äiti sekä lapset Sofia, 6, ja Samuel, 7, muuttivat vuosi sitten rivitaloon, jossa perhe asuu remontin päättymiseen asti. Esikoinen Emilia, 18, löysi kotinsa Turusta. Isä Jonathan sukkuloi työnsä puolesta Lontoon ja Vampulan väliä helmikuulle saakka.

"Anne on vastannut remontista ja maalaiselämän alkamisesta pääosin yksin", Jonathan Bland sanoo.

Kylän keskellä sijaitsevassa rivitalossa vietetty vuosi on Anne Blandin mukaan karistanut kaupunkilaisperheen idealistiset mielikuvat maaseudun elämästä.

"Aluksi yritin elää ilman autoa, mutta huomasin nopeasti autoilun olevan maalla välttämättömyys. Julkisen liikenteen olemattomuus yllätti kymmenen brittivuoden jälkeen", hän toteaa.

Autoa perhe tarvitsee kulkeakseen 18 kilometrin päässä sijaitsevaan kauppaan sekä lasten harrastuksiin. Anne Bland ei näe tarvetta kakkosautolle, sillä perheen isä työskentelee helmikuusta lähtien kotoa käsin.

Vedenkierrätys kiinnostaa Anne Blandia. "En haluaisi kaataa puhdasta pohjavettä pöntöstä alas. Talon remontissa oli kuitenkin jo edetty vaiheeseen, jossa vedenkierrätysjärjestelmää ei saatu enää kytkettyä", hän harmittelee.

Ruuanhankinta läheisiltä tiloilta on osoittautunut kuviteltua vaikeammaksi.

"Tietoa lähi- tai luomuviljelijöistä on lähes mahdotonta saada. Viljelijät eivät osaa hyödyntää nettiä, vaan tieto kulkee suusta suuhun."

Vuoden aikana perhe on löytänyt muutamia lähituottajia. Brittiläinen illallinen syntyy lähellä tuotetuista kukonpojista ja oman kasvimaan antimista.

Perhe ihastui alun perin 1900-luvun alussa rakennettuun torppaan. Blandit päättivät kuitenkin remontoida asunnokseen samalla tontilla sijainneen mummonmökin.

1970-luvulla rakennettu mökki koki remontin aikana täydellisen muodonmuutoksen. Talo laajennettiin 60 neliöstä 130 neliöön. Vanhasta rakennuksesta jäivät jäljelle vain rakenteet ja lautalattiat.

Remontissa ratkaisuista pyrittiin tekemään ekotehokkaita. Vanha puoli lämmitetään maalämmöllä ja oman metsän puuta hyödyntävällä kiertoilmatakalla ja -leivinuunilla. Uudella puolella käytetään pelkkää lattialämmitystä. "Tulevaisuudessa saatamme korvata osan sähköstä aurinkopaneeleilla", Anne Bland visioi.

Ekologisen rakentamisen suurimmaksi haasteeksi perhe on kokenut tiedonpuutteen sekä rakennusliikkeiden ennakkoluulot.

Haasteellista oli esimerkiksi löytää täysin muovittomia remonttiratkaisuja. Niitä tarvittiin perheenjäsenten astmaoireiden vähentämiseksi.

"Asioita ei suostuta tekemään toisin, vaan vedotaan perinteisiin", Anne Bland sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi