Näin nousi nykyajan rintamamiestalo

Viime huhtikuussa Sara ja Simo Routarinne esittelivät tonttiaan HS:lle. Nyt siinä seisoo valmiina Suomen ensimmäinen Helsinki-pientalo.

Reilu vuosi sitten Sara ja Simo Routarinne antoivat sukulaisilleen lupauksen: vuonna 2009 jouluateria syödään Routarinteiden uudessa keittiössä. Siinä vaiheessa keittiötä – saati sitten taloa, johon se kuuluu – ei ollut olemassakaan.

Lupauksen pitäminen alkoi huhtikuussa, kun purkufirma murskasi Simon isän korjauskelvottoman lapsuudenkodin maan tasalle Vantaan Hiekkaharjussa.

Toukokuussa Routarinteet ryhtyivät rakennuttamaan tyhjälle tontille Suomen ensimmäistä Helsinki-pientaloa.

Talomalli voitti vuonna 2006 Helsingin kaupungin suunnittelukilpailun, jossa etsittiin ahtaalle tontille sopivaa kohtuuhintaista ja selkeälinjaista valmisomakotitaloa.

Nyt Helsinki-pientaloa valmistaa neljä talotehdasta. Sen voi tehdä valmistajasta riippuen puutavarasta, kevytbetoniharkoista, suurelementeistä tai viipaleina tontille tuotavista tilaelementeistä.

Houkuttimena Helsingin kaupunki lupaa rakentajille nopeampaa lupamenettelyä.

Töitä paiskittiin Hiekkaharjussa läpi kesän: rakennusmiehet tekivät perustukset ja pystyttivät rungon.

Sisätyövaihe käynnistyi elokuussa ja Routarinteiden oma huhkinta työmaalla alkoi. Simo teki hommia oman työn ohessa, Sara virkavapaansa aikana appensa kanssa täyspäiväisesti.

"Luulin tekeväni pelkkiä konttori- ja siivoustöitä, mutta päädyin lopulta betoniraudoittamaan", Sara Routarinne kertoo.

Routarinteet todistivat olevansa sanansa mittaisia. Perhe muutti uuteen kotiinsa ennen joulua, ja tasan kuukausi sitten 15-henkinen sukulaisseurue popsi kinkkua keittiönpöydän ääressä.

"Varo muuten sitä hanaa, se heiluu vähän", Sara Routarinne huikkaa, kun menen vessaan.

Eteisen lattialla risteilee muuttolaatikoita, ja keittiön vieressä ilmastointilaitteiden säädin roikkuu seinästä. Kellari muistuttaa rakennustyömaata. Pyykit pestään vielä Tikkurilassa perheen edellisessä asunnossa.

Yläkerrassa makuuhuoneet ovat kuitenkin jo täynnä asumisen jälkiä. Tyttäret Roosa, 9, ja Veera, 16, valitsivat huoneidensa seinien värit itse: Roosa päätyi vaaleanpunaiseen, Veera violettiin.

Routarinteiden sanoin talo on asuttava, muttei valmis.

Rakennusprojekti ei sujunut ilman kommelluksia: muun muassa autokatoksen ja aidan rakentamiseen liittyvien lupien kanssa oli vääntämistä.

"Koska tämä oli ensimmäinen Helsinki-pientalo, kaikkien yksityiskohtien toteuttamiseksi ei ollut suunnitelmaa. Muun muassa räystäskourut roikkuivat ilmassa. Helsingissä rakentaminen olisi varmasti ollut helpompaa. Siellä maaperä Helsinki-pientalolle oli jo tasoitettu", Simo Routarinne sanoo.

"Meiltä vaadittiin koko ajan päätöksiä asioista, joista emme tienneet mitään", Sara-vaimo lisää.

Perheen pelasti arkkitehti Juha Salmenperä.

"Hänestä tuli projektin aikana kaveri. Kun Simo ei enää jaksanut kuunnella minua, soitin Juhalle ja valitin, kun rakennusmiehet kiusasivat", Sara Routarinne nauraa.

Routarinteet suosittelevatkin arkkitehdin ottamista mukaan rakennusprojektiin. Mahdollisten muutosten tekeminen talomalliin onnistuu huomattavasti sujuvammin, kun rakentajan sijasta arkkitehti on yhteydessä talotehtaaseen.

Sittemmin muitakin Helsinki-pientaloja on pantu rakenteille. Helsingin kaupungin viime keväänä vuokraamista omakotitalotontista 13 on sellaisia, joihin talomalli on mahdollista rakentaa.

Tonteista kahdeksan on Ala-Malmilla Ruotumestarinkadulla ja niistä kuuteen on jätetty lupahakemus Helsinki-pientalolle tai sen kaltaiselle talolle. Ensimmäiset talot valmistuvat kesällä.

Valitettavasti asemakaavamääräykset ovat hidastaneet Helsinki-pientalojen rakentamista. Esimerkiksi Ala-Malmilla talomallin kattokaltevuudeksi on hyväksytty asemakaavasta poikkeava kaltevuus.

Helsingin kaupunki lupaa Helsinki-pientalon rakentajille 25 prosentin alennuksen rakennuskohtaisesta rakennuslupamaksusta. Jos rakennuksen ratkaisuja tai detaljeja muuttaa liikaa, eikä kaupungin rakennusvalvonta enää hyväksy sitä Helsinki-pientaloksi, alennusta ei saa. Ala-Malmin kuudesta talosta alennusta on saanut kolme.

Kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston mukaan nimikkotalojen rakentamista pyritään edistämään kaavoituksen avulla.

Routarinteet ovat tyytyväisiä uuteen kotiinsa – sisältä ja ulkoa.

"Nettikeskusteluissa talomallia on arvosteltu siitä, että eteiseen on hukattu neliöitä. Eteinen on kuitenkin talon käytetyimpiä tiloja. On mukavaa, kun mahtuu ottamaan vieraita vastaan", Sara Routarinne toteaa.

"Kun muutimme, huokailimme onnesta ja ihastuksesta. Vaikka mikään konkreettinen asia ei muuttunut, jokin tunnetason liikahdus tapahtui. Talo muuttui rakennustyömaasta kodiksi", perheenisä sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi