Passiivitalo vaatii aktiivista asukasta

Elämä passiivitalossa säästää energiaa, mutta kiinnostusta nippeleihin on oltava.

Jorma Vuoritsalo vetää lamelliverhot pois olohuoneen ikkunoiden edestä ja päästää auringonvalon sisään.

"Näilläkin voidaan säätää huoneen lämpötilaa. Pilvisellä säällä ne ovat edessä, kun olemme poissa kotoa, ja auringon paistaessa ne vedetään syrjään."

Jorma Vuoritsalo ja Airi Halonen asuvat Vantaan Tikkurilassa paritalossa, joka on Suomen ensimmäinen Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) virallisen määritelmän mukainen passiivitalo.

Puolitoista vuotta ja kaksi kylmää talvea on nyt takana. Millaista on ollut?

"Pitää olla itse aktiivinen, koska pilottihankkeessa kaikki on uutta", Jorma Vuoritsalo sanoo.

Hänen mukaansa talo on iso kahden ihmisen lämmöntuotannolle. "Astian- ja pyykinpesukoneitakin käytämme aika vähän verrattuna lapsiperheeseen, joten ilmaisen energian tuotto on meillä aika vähäistä", Vuoritsalo sanoo.

Talossa on 187 neliötä eikä sitä alun perin ole suunniteltu passiivitaloksi. Arkkitehti suunnitteli talon sellaiseksi kuin pariskunta halusi, ja monessa kohdin tehtiin toisin kuin VTT suositteli.

"Vaimo halusi yli kaksi metriä korkeat ikkunat olohuoneeseen, vaikka VTT suositteli korkeintaan puolitoista metriä korkeita", Vuoritsalo selvittää.

Olohuoneen korkein kohta on yli neljässä metrissä. Lämmitettävää ilmatilaa on paljon, ja tuloilman päätelaitteet, joista lämmin ilma tulee sisään, ovat korkealla seinässä lähellä katon rajaa.

Lämpöä talossa on kuitenkin riittänyt, ja sisäilman laatu on hyvä. Talo on myös hiljainen. Edes lentomelu ei kanna sisälle hyvin eristettyjen seinien ja katon ansiosta.

Vuoritsalon mielestä huolellisella suunnittelulla ja hyvätasoisella rakentamisella passiivitasoinen rakentaminen oli yllättävänkin mutkatonta. Sen sijaan talotekniikka on ongelmallisempaa.

Suuria haasteita on ollut kosteiden tilojen lattialämmityksen säätämisessä. Aluksi lattialämmitys säädettiin liian lämpimäksi ja lämpöä karkasi muihin tiloihin.

Kun lattialämmitys säädettiin matalammalle lämmölle ja kylpyhuoneen ja wc:n ovet pidettiin kiinni, sähkönkulutus laski reippaasti. Lattialämmitykseen asennettiin hiljakkoin uudet termostaatit, joilla lämmitys ajastetaan sen mukaan, miten tiloja käytetään. Sähkölasku pienee edelleen, sillä lattialämmityksen osuus on peräti kolmannes sähkönkulutuksesta.

Laitteiden seuranta ja säätäminen kuuluvat olennaisesti asumiseen pilottitalossa.

Lämpötiloja säädetään muuttamalla sisään tulevan lämpimän ilman määrää. Jokaisessa huoneessa on termostaatti ja lämpömittari.

Talotekniikan säätöjärjestelmä ei ole toiminut tarpeeksi tarkasti, sillä laitteita on kehitetty ja säädetty vielä matkan varrella.

Sen vuoksi VTT:n mittauksissa ei ole vielä saatu kokoon täyden vuoden vertailukelpoisia mittaustuloksia.

Vuoritsalon mielestä asumista passiivitalossa helpottaisi, jos yhdellä ohjauskeskuksella ohjattaisiin koko talon lämpötilaa ja ilmanvaihtoa.

Se toimisi niin, että kotiin tullessa yhdestä kytkimestä käännettäisiin ilmanvaihto ja lämpötila kotona-asentoon ja pois lähtiessä energiansäästöteholle.

Vuoritsalo seuraa paritalon molempien asuntojen energiankulutusta lähes päivittäin työpaikallaan eristeitä valmistavassa Parocissa. Myös VTT:llä on etälukumahdollisuus.

"Näen heti, miten säädöt ovat vaikuttaneet."

Lämmitykseen Vuoritsalon ja Halosen asunnossa kuluu nykyisellä sähkön hinnalla 67 euroa kuukaudessa. Naapurilta kuluu hiukan enemmän.

Toisena asumisvuonna Vuoritsalo uskoo energiankulutuksen pienentyvän, kun säädöt saadaan kohdalleen ja lattialämmitys toimii ajastimella.

Paritalon rakennuskustannukset olivat keväällä 2009 alle 2 500 euroa neliöltä. Naapurukset tekivät paljon itse, ja oman työn ansiosta säästettiin kustannuksista.

Vuoritsalon mukaan passiivitasoon rakentaminen on hiukan tavallista rakentamista kalliimpaa, mutta säästöä syntyy, kun lämmönjakojärjestelmää ei tarvita muualla kuin kosteissa tiloissa.

Passiiviomakotitaloja on rakennettu Suomessa jo kymmeniä sekä kivestä että puusta. Markkinoille on tullut yhä energiatehokkaampia rakennusmateriaaleja ja talotekniikkaa.

Monet talotehtaat tarjoavat passiivitasoisia valmistalopaketteja, ja alalle on tullut myös kilpailua.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi