Poimi pihalta saskatoon

Uusista marjapensaista hyvä vaihtoehto viinimarjoille

 Takapihalta napattava välipala on todellista luksusta: lähiruokaa ja täynnä vitamiineja. Marjasatoa haikailevan valikoima vain kasvaa. Paljon muutakin kuin herukoita, karviaisia tai mansikoita voi istuttaa. Pieni, marjaisa kasvi sopii jopa rivitalopihaan.

Kevään lisäksi syksy on oivaa aikaa marjapensaiden istuttamiselle. Pääasia on, että ne ehtivät juurtua ennen talvea.

Jalomaarain on uusista marjaelämyksistä hienoimpia. Jalostuksesta huolimatta se ei ole menettänyt mesimarjan aromiaan. Sitä voi käyttää pikkupuiden alla myös maanpeitekasvina.

Karhunvadelmakin maistuu erityisen maukkaalta. Pulmia vain saattaa koitua sen ärhäkästä kasvutavasta. Juurakko kannattaa rajata vaikka muovireunuksin. Karhunvadelmapensas on hyvä sijoittaa pihan perukoille maisemoijaksi.

Valoisaan ja avaraan paikkaan puolestaan sopii tyrni – tai tyrnit, sillä sadon varmistamiseksi on hankittava sekä hede- että emikasveja. Tyrnin marjat ovat tunnetusti terveyspommeja.

On hyvä muistaa, että hopealehtinen pensas saattaa venähtää helposti monta metriä pituutta.

Satoikäinen pensasmustikka vie pihasta vain yhden neliön, mutta se antaa satoa jopa useita kiloja. Pensasmustikka on siisti syötävä, sillä marjan malto on vaalea.

Kokeilemisen arvoisia ovat myös marja-aronia, marjasinikuusama ja marjatuomipihlaja eli saskatoon.

Jos piha on jo puskia täynnä, mutta uusia marjapensaita tekisi silti mieli kokeilla, tutusta marjapensaasta voi muotoilla runkopuun. Satoa ei tule yhtä paljon, mutta pienessä pihassa tai jopa parvekeruukussa herukkapuu on mukava kompromissi.

Kasvien vaatimukset on hyvä ottaa huomioon: Mustikka kaipaa hapanta maata. Tyrni puolestaan vaatii runsasta kalkitsemista ja valoisan kasvupaikan.

Syyssateet hoitavat yleensä kastelun, mutta kuivuuden yllättäessä riittävästä kosteudesta on huolehdittava. Myös jäniksiltä ja myyriltä suojaaminen on aina järkevää.

Menestymisvyöhyke sanelee kasvuedellytykset. Kasvattajan onneksi hyvin jalostetut marjapensaat menestyvät Torniota myöten. Karhunvadelma, pensasmustikka ja marjasinikuusama ovat varmimpia lajeja pohjoisessa. Hoitaminen ei vaadi hortonomin opintoja, sillä kasvit ovat helppoja.

Nyt syksyllä istutettavat marjapensaat eivät ehdi satoikään vielä ensi kesäksi. Satoa odotellessa puskat kaunistavat pihaa koristepensaina tai aidanteina. Myös ruskaväritys marjatuomipihlajassa, jalomaaraimessa tai pensasmustikassa on hieno.

Helsingin Sanomat | hs.koti@sanoma.fi