Ryijy hiipii takaisin kotiin

Uudistuva perinnetekstiili sopii istuintyynyksi ja lastenrattaiden lämmittäjäksi

 Ajatus perintöryijystä aiheuttaa yhdelle nostalgisia ihastuksen väreitä, toiselle inhon puistatuksia. Iso, rujon värinen ja pitkälankainen seinävaate – sehän vain kerää pölyä! Ullakko on usein vanhan ryijyn loppusijoituspaikka.

Moni katselee kuitenkin ryijyjä uusin silmin. Retrobuumin ja suosittujen käsityöharrastusten myötä ryijyn arvostus on nousussa.

Suomessa ryijyjä on kudottu jo keskiajalla. Alun perin niitä käytettiin vene- ja rekipeitteinä taljan asemesta. Ajan mittaan ryijystä kehittyi rakastettu taide- ja käyttötekstiili arkeen ja juhlaan.

"Taiteilijat ovat aina puhuneet mielellään ryijystä juuri käyttöesineenä. Tuhtia tekstiiliä voi hyödyntää muuallakin kuin seinällä. Ryijy sopii hyvin myös tämän päivän sisustukseen", Designmuseon museolehtori Leena Svinhufvud sanoo.

Hänen mielestään 1930-luvun ja sitä nuorempien ryijyjen langat ovat niin laadukkaita, että seinälle suunniteltuja ryijyjä voi käyttää jopa mattona.

"Etenkin 1960-luvulla kudottiin paljon ryijymattoja. Nyt ne ovat tosi kysyttyä tavaraa kirpputoreilla."

Nykyaikainen ryijy voi olla varta vasten tilaan suunniteltu iso seinätekstiili tai pieni, itse tehty tyynynpäällinen tai istuintyyny. Paloja lisäämällä pienestä ryijystä saa isomman kokonaisuuden seinälle, vuoteelle tai lattialle.

Hyvä idea on tehdä erilaisista pikkuryijyistä istuintyynyt ruokailutilan tuoleihin. Pieni ryijy toimii myös vaunupeitteenä esimerkiksi lasten rattaissa.

Ryijy pehmentää akustiikkaa, ja sopii erityisen hyvin esimerkiksi uusien omakoti- ja rivitalojen korkeisiin olohuoneisiin. Jos valkoinen seinä näyttää liian kovalta taustalta, seinän tai sen osan voi käsitellä ryijyn väreihin sopivaksi.

Suomen Käsityön Ystävät -yhdistys välittää useiden tekstiilitaiteilijoiden ryijyjä sekä tarvikepaketteina että valmiina ryijyinä. Valikoimassa on niin vanhoja kuin nykyaikaisiakin malleja.

Ryijyjä käytetään yhä myös kirkkotekstiileinä. Ennen vanhaan oli tapana, että vihkitilaisuudessa morsiuspari seisoi heitä varten suunnitellulla vihkiryijyllä. Vainajat puolestaan laskettiin ryijyn peittämille paareille.

Vihkiryijyjä ja arkkupeitteitä on kirkoissa yhä. Vanhoja perinteitä vaalivat hääparit voivat kysellä niistä etukäteen. Hääpari voi myös teettää pienen ryijymaton alttarille polvistumista varten. Sen voi myöhemmin sijoittaa vaikkapa makuuhuoneen seinälle.

Ryijy! -näyttely Designmuseossa (Korkeavuorenkatu 23) kertoo kansantekstiilin kehityksestä. Näyttelyn yhteydessä järjestetään työnäytöksiä, -pajoja ja luentoja. Näyttely jatkuu 27. syyskuuta asti. www.designmuseum.fi

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.koti@sanoma.fi