maanantai 20.5.2013 | Lilja, Karoliina  Onnittele e-kortilla
Sarja seuraa kelloköynnöksen elinkaarta keväästä syksyyn. Osa 4.

Taimi pääsee viimeinkin ulos

30.5.2010 3:00

Ruukun pohja salaojitetaan ruukkusoralla tai ruukun sirpaleilla.

Ruukun pohja salaojitetaan ruukkusoralla tai ruukun sirpaleilla.

Vanhan viisauden mukaan hallanvaara on ohi 12. kesäkuuta. Sen jälkeen taimet voi huoletta istuttaa ulos ruukkuihin tai kukkapenkkeihin.

Jos sää on lämmin, karaistut eli ulkoilmaan totutetut taimet selviävät ulkona aiemminkin.

Mikäli toukokuun aurinko on jo innostanut istutushommiin, kylmiksi öiksi taimien ympärille kannattaa kietaista peitteitä. Kylmässä taimien kasvu hidastuu ja pahimmillaan taimi voi kuolla.

Monivuotisia kasveja eli perennoja voi istuttaa ulos koko kasvukauden ajan.

Mitä isommaksi kasvi kesän aikana kasvaa, sitä tilavamman ruukun se tarvitsee.

Esimerkiksi kelloköynnös saattaa villiintyä kasvamaan jopa 3–4 metrin korkuiseksi reheväksi seinämäksi. Se tarvitsee vähintään 20 litraa vetävän ruukun. Jos ruukku on liian pieni, kasvi ei saa juotua tarpeeksi ja se lakastuu.

Myös kukkapenkkiin kaivetaan sitä suurempi kuoppa, mitä isompi kasvi aiotaan istuttaa. Hyvä muistisääntö on, että kaksimetrisellä kasvilla on metri juuria.

Tarpeeksi syvä kuoppa keskikokoiselle kasville on 30–40 senttiä ja isoille kasveille 50 senttiä.

Kivikko- ja reunaperennoille riittää 10–20 sentin kerros multaa.

Istutuskuoppa täytetään puutarhamullalla. Kasvi istutetaan samaan syvyyteen kuin missä se oli kasvatusastiassa. Kasvin juurille voi lisätä pari senttiä uutta multaa, joka tiivistetään varren ympärille käsin.

Jotkut kasvit pitää istuttaa vieläkin syvemmälle. Esimerkiksi jalokärhöt ja muut paksujuuriset kärhöt pitää istuttaa niin, että juurenniska tulee 30 senttiä maan pinnan alapuolelle, Pohjois-Suomessa vielä syvemmälle.

Useimmat kasvit eivät siedä seisovaa vettä. Siksi ruukun pohjalle kannattaa tehdä salaojia toisen ruukun sirpaleista. Ne johtavat liian veden pois, eivätkä juuret kärsi liiasta kosteudesta.

Savisen kukkapenkin pohjalle salaojat voi tehdä sepelistä.

Mitä enemmän kasvi saa lannoitetta, sitä vihreämpi ja rehevämpi siitä kasvaa. Liikalannoitusta pitää silti välttää, sillä jotkut kasvit kukkivat paremmin, jos ne saavat kasvukaudella hieman vähemmän lannoitetta.

Jos kasvi on iso, se tykkää mullan joukkoon lisättävistä, hitaasti liukenevista lannoitteista. Pienille kasveille riittävät niin sanotut kastelulannoitteet, joita lisätään kasteluveteen. Lannoitusta jatketaan laimeana läpi kesän.

Taimena myytävän kasvin saa irti muoviruukustaan, kun sitä puristelee ensin muutamia kertoja. Juuripaakkua ei tarvitse hajottaa, vaan kasvi siirretään sellaisenaan uuteen multaan. Jos juuret ovat kiertyneet voimakkaasti paakun ympärille, niitä voi varovasti irrotella ennen istuttamista.

Taimet kastellaan hyvin ennen istutusta ja heti istutuksen jälkeen. Juuripaakku ei saa kuivua missään vaiheessa. Taimia saa kastella muutenkin ahkerasti.

Perennat saattavat istutuksen jälkeen selvitä kastelemattakin. Hellekaudella niitä on kuitenkin hyvä kastella kaksi kertaa viikossa, muulloin kerran viikossa. Vettä annetaan kunnolla. Pieni loraus kastelee vain pintamullan.

Ruohovartisten kesäkukkien ja -köynnösten veden tarvetta kannattaa seurata. Ruukkukasveja on kasteltava säännöllisesti läpi kesän.

Pienessä ruukussa kasvavaa kasvia pitää kastella useammin kuin tilavaan astiaan istutettua kasvia.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>