14.11.2010 3:00
Tikankolossa jo 1990-luvun lopulta asunut Keijo Leppänen käy lenkillä Ransu-koiran kanssa.
Yksi puhelinsoitto. Sillä irtosi sekä työpaikka että työsuhdeasunto.
"Olin todella onnekas", sanoo Kiteeltä Helsinkiin tammikuussa 2009 muuttanut Pasi Paakkinen.
Nyt hän katselee mäntymetsää, joka aukeaa ikkunan takana Espoon Lintuvaarassa. Alhaalla puiden välissä kiemurtelee Lintuvaaran pururata, jota pitkin pääsee Leppävaaran urheilupuistoon asti.
Lenkkeilystä nauttivan toivepaikka.
Paakkinen, entinen Kiteen Pallon pesäpalloilija, työskentelee huoltopäällikkönä Inex Partners -varastoyhtiöllä.
Paakkisella on Inexillä 1 600 työkaveria. Työnantajalla on tarjota heille 80 työsuhdeasuntoa.
Eniten niitä on Lintuvaaran kiinteistöyhtiö Tikankolossa. Sitä Inex Partners on vuokrannut Satolta vuodesta 1998.
Tikankolo on pääkaupunkiseudulla harvinaisuus. Työsuhdeasunnot ovat hävinneet Helsingin seudulta lähes kokonaan.
Kun Vuokralaiset-yhdistys kysyi asiasta 20 suurelta työnantajalta vuosi sitten, vain kahdella oli muutamia työsuhdeasuntoja.
"Yritykset kokevat, että työsuhdeasuntojen vuokraus on hallinnollisesti raskasta", kertoo Vuokralaisten toiminnanjohtaja Anne Viita.
Yhteensä pääkaupunkiseudulla on työnantajan tarjoamia asuntoja enää alle tuhat, Viita arvelee.
Tarvetta kuitenkin olisi. Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa Helsingissä, ja vuokrat nousevat jatkuvasti. Palvelualojen työntekijöistä yhä useampi joutuu muuttamaan halvemmille alueille 1,5–2 tunnin työmatkan päähän.
Pasi Paakkisen asunto on vain kuuden kilometrin päästä Kilon työpaikasta.
Valoisan 39 neliön työsuhdeyksiön vuokraakin Paakkinen pitää kohtuullisena: 480 euroa, mikä otetaan suoraan palkasta pois.
"Siksi minulla ei ole mitään kiirettä etsiä toista asuntoa."
Talon asukkaiden vuokrat ovat Saton määrittelemiä, eikä Inex Partners anna työntekijöilleen asumiseen tukea.
Kolmannen kerroksen siistissä ja hyväkuntoisessa asunnossa on parveke ja sauna, mikä on urheilua harrastavan Paakkisen mieleen. Seinää vastaan nojaa golf-bägi.
Urheiluharrastukset vievät sinkkumiestä niin, ettei hän juuri työkaverinaapureitaan tunne.
"Vain yksi naapuri on tuttu, jo Kiteen ajoilta. Muita tapaa harvoin, koska varasto pyörii kolmessa vuorossa."
Sen sijaan samassa rapussa asuva tavaran vastaanottaja Keijo Leppänen tuntee useimmat.
Eikä ihme, sillä hän on konkari, joka muutti taloon jo 1990-luvun lopulla.
"Minusta on kotoisaa, kun naapurit ovat samassa duunissa. On helpompi mennä soittamaan ovikelloa tai tarttua hihasta pihalla", Leppänen tuumii.
Viimeksi talonväki raivasi pyörien valtaaman kerhohuoneen takaisin yhteiseksi tilaksi.
Tuttavuuksia syntyy, vaikka asukkaat vaihtuvat usein. Vuokrasopimus raukeaa, jos työpaikasta lähtee.
Työsuhdetalon sisällä asunnonvaihto on sujunut Keijo Leppäsen mukaan helposti.
"Siirryimme avovaimon kanssa 40 sentin päähän, kun muutimme viereiseen isompaan asuntoon."
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi