Tuhoutumisen torppaajat

Mökkien kunnostaminen on heille harrastus ja omistamista tärkeämpää. Yksi tekee mökistä unelmiensa paikan – ja myy sen pois. Toinen asuu autiotalossa kunnostusta vastaan.

Sysmä, Virtasalmi. "Kun elokuu koittaa, olen ihan valmis luopumaan tästä", sanoo Sarita Ilmakari, 35, keskellä remppasekamelskaa Sysmän syrjäkylällä.

Tulevan mummonmökki-idyllin hirsiseiniltä on revitty pinkopahvit. Pokat ja ovet odottavat kärsivällistä raapimista ja maalausta. Tontti puskee sankkaa sekametsää ja aluskasvillisuutta.

Valmistumassa on kuitenkin kylänraitin prinsessa, kuten sysmäläissyntyinen, mutta helsinkiläistynyt mainostoimistoyrittäjä Ilmakari kuvailee. Tarmonpesä on kunnostamassa jo kolmatta mummonmökkiä – ja valmis myymään suuren vaivansa tuloksen kesän lopussa.

Mökin

kunnostamisesta on tullut harrastus myös mikkeliläiselle nuorelleparille. Harri Loponen ja Katri Huuhilo ovat ottaneet hoitaakseen vuosikausia tyhjillään olleen hirsitalon Virtasalmen korvessa, Ankeleen kylässä Pieksämäellä. He ovat vuokralaisia, jotka hoitavat ja remontoivat taloa asumisoikeutta vastaan nyt toista kesää.

"Jospa tästä kummitustalosta saisi asuttavan", Loponen pohtii.

Kaatopaikalle on kärrätty traktorinlavallinen kosteassa talossa pilaantuneita huonekaluja ja muuta roinaa.

Loponen on purkanut ja muurannut käyttökiellossa olleen piipun. Rakennusalan ammattilaisenahän on osannut korjata myös ison uunin. Tänä kesänä hän aikoo kunnostaa pitkän talon toisesta päästä keittiön lieden ja kaksi kamaria.

Pirtin hirsiseinät ovat jo puhtaat, lattia ja ikkunoiden leveät peitelistat on maalattu.

Kun näkee näin paljon vaivaa, eikö paikan haluaisi omaksi?

"Minä olen vain lyhytaikainen omistaja talon pitkässä elinkaaressa", Sysmän mökkiä kunnostava Sarita Ilmakari sanoo.

Ilmakari jäi koukkuun, kun oli kunnostanut ensimmäisen mökkinsä. Valmis kesäpaikka ei enää houkutellutkaan. Ilmakari myi sen, mutta osti uuden rempattavan jo seuraavalla viikolla. Hän nauttii nähdessään työnsä jäljen.

"Mummoloitahan minä ehostan", Ilmakari sanoo. "Fyysinen työ on vastapainoa konttorityölle."

Ehostamisella Ilmakari tarkoittaa perusteellista pintaremonttia.

Nyt työn alla olevasta mökistä on pitänyt korjata myös rakenteita. Painunut nurkka on nostettu. Lattiat on revitty auki ja niiden kantavia rakenteita uusittu. Pesuvesille on asennettu putket ja harmaavesien käsittelyjärjestelmä. Vesivessaa mummonmökkiin ei tule. Revitty ulkokuisti odottaa vielä rakentajaa.

Rakenteelliset muutokset Ilmakari teettää tutuilla sysmäläisillä ammattilaisilla, loput hän hoitaa itse isänsä Aimon ja talkookavereiden kanssa.

"Bisnes tämä ei ole." Mökin myynnillä Ilmakari kattaa pankkilainan, tarvikkeet ja ammattilaisten palkkiot. Itsekin hän saa vaivanpalkan lukemattomista työtyötunneistaan.

Kun mökki on valmis, seinät, lattiat ja katot on väritetty talon henkeä kuunnellen. Ilmakari myös sisustaa talon vanhalla esineistöllä, jota hän haalii ystäviensä kanssa kirpputoreilta ja nettihuutokaupoista.

Sitten Ilmakari etsii mökille sopivan ostajan, joka pitää talosta huolta pitkään.

Syntysysmäläisessä on myös kotiseuturakkautta. Missään muualla hän ei voisi mökkejä kunnostaa. Hän haluaa lisää väkeä 4 500 asukkaan kuntaan, ainakin kesäksi.

"Olen houkutellut tänne varmaan kymmenkunta uutta kesäasukasta, ja monet ovat pyytäneet etsimään itselleen oman mummolan."

Mökkihaku päällä olivat myös mikkeliläiset Harri Loponen ja Katri Huuhilo, kun he törmäsivät internetissä talo työtä vastaan -ilmoitukseen.

Virtasalmelaiset mökin omistajat Leena ja Aapo Taavitsainen olivat saaneet talon metsäkaupan mukana ja ajattelivat kunnostaa sen perheensä käyttöön. Aika ei kuitenkaan riittänyt kuin seinien tapetointiin.

Taavitsaiset tarjosivat taloaan useilla ilmaisilla nettisivuilla ja saivat kymmeniä vastauksia. Katri Huuhilo ja Harri Loponen tulivat katsomaan paikkaa, ja alun kauhistelun jälkeen mieltyivät lopulta siihen.

Kunnostustöistä sovittiin suullisesti, vaikka mökin omistajan oli tarkoitus tehdä kirjallinen sopimus. Sen kirjoittaminen vain jäi arjen jalkoihin. Leena Taavitsainen kuitenkin suosittelee kirjallista sopimusta selvyyden vuoksi.

"Kaikki on tehty, mistä on puhuttu. Luottamukseen tämä perustuu."

Vuokralaiset ovat oma-aloitteisesti maalanneet paikkoja ja vain tuoneet maalilaskun Taavitsaisille.

"Hyvin kaikki asiat on saatu sovittua", Loponen vahvistaa. "Ehkä sitten, jos tehtäisiin jotain isompaa, asiat pitäisi panna paperille."

Työteliäisyytensä ansiosta nuori perhe on saanut Virtasalmelta kesäpaikan, ja yksi talo on pelastettu tuholta.

Sekä Sarita Ilmakari, Harri Loponen että Leena Taavitsainen kantavat huolta maaseudun mökkien rapistumisesta.

"Varsinkin perikunnat voisivat miettiä talo työtä vastaan -vaihtoehtoa, jos eivät itse voi hoitaa paikkojaan", Taavitsainen ehdottaa.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi