Valohoitoa viherkasveille

Pimeät syys- ja talvikelit vaivaavat ihmisten lisäksi kodin viherkasveja ja kukkia. Apua löytyy kasvilampuista.

Käsillä on vuoden pimein aika – myös kasveille. Viherkasvien kaamosmasennus näkyy kellastuvina lehtinä, ja valon puutteessa kasvit altistuvat helpommin tuholaisille.

Lisävalon turvin kasvit viihtyvät ympäri vuoden kaukana ikkunoista ja niitä voi lannoittaa ja kastella samoin kuin kesällä.

Koti-sivut kertovat kasvivalaistuksen periaatteet.

1. Mitkä kasvit tarvitsevat lisävaloa?

Eri viherkasvien valontarve on hyvin erilainen. Esimerkiksi kanariantaateli vaatii talvella kolme kertaa enemmän valoa kuin vähään valoon tyytyvät traakkipuut. Ikkunalaudoilla kasvavat viherkasvit voivat selvitä talven ilman lisävaloa, mutta jo parin metrin päässä ikkunoista luonnonvalon määrä puolittuu. Huoneen sisäosissa viherkasvien latvaosat jäävät usein kokonaan ilman luonnonvaloa, koska valo taittuu ikkunan läpi alaspäin kohti lattiaa. Mitä kauempana ikkunoista kasvit ovat, sen tehokkaampaa valaistusta ne kaipaavat.

Viherkasveille kannattaa mieluummin antaa lisävaloa kuin siirtää niitä lähemmäs ikkunaa – varsinkin jos ikkunasta talvella vetää. Ylipäätään siirteleminen rasittaa kasveja.

2. Miten valitsen valaisimen?

Kohdevalaisimet sopivat yhden tai kahden ison kasvin valaisemiseen. Ne voivat olla jalallisia tai kattoon tai seinään kiinnitettäviä. Kohdevalaisimet myös korostavat kasveja sisustuselementteinä.

Jos kotonasi on paljon kasveja, valitse joko loistelamppu tai myymäläkäyttöön tarkoitettu kohdevalaisin.

Niin sanotut T5-loistelamput tuottavat valoa punaisilla ja sinisillä aallonpituuksilla, jotka sopivat kasveille. Niiden valo miellyttää myös silmää. T5-loistelamppuja on muun muassa Airamin valikoimissa.

Myymäläkäyttöön tarkoitetuissa kohdevalaisimissa käytetään elohopea-, monimetalli- tai suurpainenatriumlamppuja. Näiden lamppujen valo sopii kasveille, mutta on voimakas. Lamput siis kuluttavat paljon sähköä. Niitä ei myöskään voi ostaa tavallisista marketeista, vaan ne tilataan valaisimia myyvistä erikoisliikkeistä tai rautakaupoista.

Kasvivaloksi räätälöityjä energiansäästölamppuja on vähän. Yksi harvoista on Megamanin 15 watin kasvilamppu.

Energiapihien, kierrekantaisten led-lamppujen teho ei vielä riitä kasvien tarpeisiin. Ulkomailta kasveille suunniteltuja led-valaisimia jo löytyy. Niissä on kymmeniä tehokkaita punaisia, sinisiä ja valkoisia ledejä.

Osramin Flora Set on ollut pitkään Suomen suosituin kasvivalaisin. Se sopii kaikille viherkasveille, ja sen elohopealamppu tuottaa riittävästi hyvää valoa.

Elohopea on lampun sisällä höyrynä ja lähettää valoa korkeassa paineessa. Lampusta lähtevä ultraviolettisäteily on silmille ja iholle vaarallista vain, jos lampun kupu hajoaa. Ensi vuonna sen korvaa Flora Lumen, jossa valonlähteenä on monimetallilamppu.

3. Kuinka sijoitan valaisimet?

Valon voimakkuus vähenee neljännekseen, kun välimatka kaksinkertaistuu. Runsaastikaan valoa tuottava lamppu ei siis hyödytä kasvia, jos lamppu on liian kaukana.

Hyvä nyrkkisääntö on sijoittaa valaisin puolen metrin päähän kasvista ja suoraan sen yläpuolelle. Silloin valoa on riittävästi, mutta kasvi ei kärsi lampun tuottamasta lämmöstä.

Elohopea-, monimetalli- ja suurpainenatriumlamppujen pintalämpötila on satoja asteita. Tällaiset lamput sijoitetaan vähintään metrin päähän kasveista.

4. Pilaako kasvivalo huoneen muun sisustuksen?

Kasvilamput voi valita niin, että muutkin värit kuin vain vihreä pääsevät oikeuksiinsa.

Ulkomailta saatavat kasveille suunnitellut led-lamput toistavat hyvin kaikkia värejä. Käytä niitä, jos haluat korostaa viherkasveja osana sisustusta.

Myös loistelampuista sekä monimetalli- ja suurpainenatriumlampuista on saatavana malleja, joiden värintoistokyky ja värilämpötila muistuttavat hehkulamppua.   

Lähteet: Valaistussuunnittelija Jari Vuorinen, insinööritoimisto Olof Granlund. Myyntijohtaja Marko Martikainen, Osram Oy. Avainasiakaspäällikkö Petri Kesävaara, Philips Oy.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi