6.2.2011 3:00
Suomalaiset suosivat puuta etenkin lisälämmön antajana.
Uusien omakotitalojen rakentajat valitsivat viime vuonna talojensa ensisijaiseksi lämmönlähteeksi useimmin maalämpöpumpun.
Kaukolämmön osuus yllättäen laski. Myös suoran sähkölämmityksen valitsi yhä harvempi uudisrakentaja.
Pelkillä sähköpattereilla lämmitettävät talot ovat usein passiivitaloja tai 0-energiataloja, jotka tarvitsevat erittäin vähän ulkopuolista lämmitysenergiaa.
Viime vuonna Suomessa valmistui yli 10 000 uutta omakotitaloa.
Pientalorakentamisen Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Jukka Jaakkola sanoo valtiovallan pyrkimyksen toteutuneen, kun suoran ja varaavan sähkön osuus kääntyi selvään laskuun.
Kaukolämmön suosion lasku johtuu Jaakkolan mukaan siitä, että kuntien energiayhtiöt eivät ole pysyneet kaukolämpöverkoston rakentamisessa muun rakentamisen vauhdissa.
Jaakkola epäilee, että viime vuosina uudisrakentajille on ollut tarjolla tontteja, joissa ei ole voinut liittyä kaukolämpöön. Siksi on päädytty maalämpöön.
"Kaukolämmön hinta on noussut, ja sekin on voinut pelästyttää ihmisiä."
Puun suosio on kasvanut viime vuodet tasaisesti. Perinteinen klapienergia on vienyt suosiota tehdasvalmisteiselta puulämmitystavalta eli pelletiltä. Rinnakkaislämmittäjänä puuta suositaan jo lähes jokaisessa uudistalossa.
Öljystä on sen sijaan tullut pientalojen lämmönlähteenä melkein harvinaisuus.
Lämmönjakojärjestelmistä vesikiertoinen lattialämmitys on ylivoimaisesti suosituin uusissa omakotitaloissa. Sen valitsee yli 80 prosenttia rakentajista.
Vesikiertoisen lattialämmityksen etu on, että lämmöntuottamistapaa voi vaihtaa.
Aurinkokeräimet soveltuvat lähinnä lisälämmönlähteeksi vesikiertoiseen järjestelmään. Niillä voi lämmittää käyttöveden keväästä syksyyn.
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi