Opiskelija osti gallerian

Clarice Finell tuntee tuittuilevat taiteilijat ja elämäänsä tilittävät näyttelynkävijät.

Helsingin nuorin galleristi Clarice Finell, 33, kulkee täpötäydessä Johan S. -galleriassa hopealameemekossa ja korkokengissä kilistellen maljoja avajaisvieraiden kanssa. Kun gallerian ovi Etelärannassa sulkeutuu, Finell vetää farkut jalkaan ja ryhtyy siivoamaan.

"Avajaisbileet ovat minulle vain tavallista pidempi työpäivä", hän sanoo naurahtaen.

Suomenruotsalainen Finell on emännöinyt näyttelyitä kahdeksan vuotta. Opiskellessaan ammattikorkeakoulussa korutaidetta hän meni työharjoitteluun porvoolaisen Liisa Tarnan galleriaan.

Kun eläkeikäinen Tarna kuuli Finellin haaveilevan alalle ryhtymisestä, hän tarjoutui myymään Kruununhaassa sijaitsevan toisen galleriansa, Johan S.:n.

25-vuotias Finell tarttui syöttiin, sillä hän tiesi tarvitsevansa asiakaskontakteja päästäkseen alkuun.

Nyt etsikkovuodet ovat takana, ja näyttelyaikoja Etelärantaan muuttaneeseen galleriaan joutuu jonottamaan. Bisnes luistaa sen verran hyvin, että Johan S. laajentui naapuriliikehuoneistoon viime kesänä. Remontin yhteydessä galleriaan avattiin myös taidelainaamo, josta löytyy erityisesti nuorten taiteilijoiden teoksia.

Finell kertoo useimmilla galleristeilla olevan tutkinto taidehistoriasta. Häneltä itseltään se uupuu, mutta taiteen pitkä oppimäärä on omaksuttu vanhempien kautta. Lapsena hän kolusi näyttelyitä heidän kanssaan.

Finell sanoo kohtaavansa työssään vain harvoin taiteilijamyytin mukaisia oikuttelevia ja viinaanmeneviä artisteja.

"Aina myöhässä olevia boheemeja haahuilijoitakin on, mutta toiset taas tekevät sentilleen oikeanlaiset pienoismallit siitä, mihin mikäkin taulu tulee."

Toki draamakuninkaitakin on sattunut tielle. Eräs valitti galleristin vaatteiden riitelevän teostensa värimaailman kanssa.

Finelliä avautumiset eivät ole hetkauttaneet.

"Usein taiteilija on valmistanut näyttelyä monta vuotta, ja kiukuttelu ikkunassa olevasta kurasta on vain jännityksen purkautumista."

Sen Finell on kuitenkin huomannut, että ammatissa tarvitaan sosiaalisia taitoja.

"Galleristina joutuu myös terapeutiksi", hän sanoo virnis-täen. Muutama vakiovierailija käy näyttelyissä vain tilittämässä Finellille elämäänsä.

Lempiosuus galleristin työstä on näyttelyn ripustaminen.

"Se on kuin joulu, kun pääsee avaamaan paketteja ja miettimään, mitkä teokset keskustelevat parhaiten keskenään."

Yksityisyrittäjänä Finell viettää niin paljon aikaa poissa kotoa, että työn ja perheen yhdistäminen onnistuu vain tuomalla koti työpaikalle. Hän ottaa usein 2,5-vuotiaan tyttärensä sekä kaksi koiraansa gallerialle ja parhaassa tapauksessa suunnittelee korutaidetta pilttipurkkien keskellä.

Finellin kädenjälkeä ovat muun muassa kirjomalla tehdyt kunniamerkit yhden illan valloituksista, ja hänen teoksiaan on esitelty ulkomaita myöten. Finellillä on myös pukuompelijan tutkinto, ja hän on toiminut puvustajan ja lavastajan assistenttina näytelmissä sekä elokuvissa. Kohokohta teatteriuralta on selvä: "Vaihdoin Tomi Metsäkedolle housuja."

Clarice Finell, 33, on kotoisin Espoon Suvisaaristosta. Hän osti galleria John S.:n ollessaan 25-vuotias. Finell opiskeli korutaiteen artesaaniksi Porvoossa. Hän on Korutaiteilijat ry:n puheenjohtaja ja osa-aikainen käsityönopettaja espoolaisella yläasteella. Finell harrastaa moottoripyöräilyä, ampumista ja israelilaista kamppailulajia krav magaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi