Oppinut opas

Joulukuussa 2008 filosofi Lauri Järvilehto, 33, matkusti kollegoidensa kanssa junan ravintolavaunussa konferenssista Jyväskylästä Helsinkiin. Keskustelu kulki tuttuja ratoja: valitettiin resurssien vähyyttä ja yliopistojen organisaatio-ongelmia.

Muutaman oluen nautittuaan Järvilehto rohkaistui esittämään hullun idean: "Perustetaan oma yliopisto!"

Kevään aikana hän otti asian pohdintaan muutaman kollegan kanssa, ja yliopiston sijasta syntyi ajatus tutkimus- ja koulutusyrityksestä. Vuoden 2010 alussa oli pystyssä Filosofian Akatemia.

Nyt Järvilehto pyörittää yritystä, jonka asiakkaita ovat mm. Helsingin yliopisto, Yleisradio ja Fujitsu.

Filosofian Akatemia myy ajattelunhallinnan, luovan ajattelun, kokousmenetelmien, esiintymistaidon sekä tietotekniikan optimaalisen hyödyntämisen eli niin sanotun "laajennetun mielen" kursseja.

Kurssit ovat pitkälle tuotteistettuja paketteja, joista on helppo poimia konkreettisia ohjeita esimerkiksi päivittäisen tietotulvan kanssa pärjäämiseen tai luovaan ideointiin.

Pakko kysyä. Kun kouluttaja tulee kertomaan yritykselle, millä tekniikalla työtehtäviä kannattaa listata, mitä tällä on enää tekemistä filosofian kanssa?

Eikö filosofia olekaan pölyisiä kirjoja ja monimutkaisia teorioita todellisuuden perimmäisestä luonteesta?

"Siitä tietotaidosta, johon törmäämme tieteellisessä kirjallisuudessa ja konferensseissa, voi hyvin nostaa helppotajuisia, konkreettisia ratkaisuja helpottamaan ihmisten arkielämää. Me vain pidämme akateemisuuden ikään kuin konepellin alla", Järvilehto sanoo.

"Ja filosofia pitää tässä käsittää laajasti: ammennamme myös mm. neurotieteistä ja viestinnän teorioista. Meillä on laajat tutkimusverkostot, eli voimme tukeutua muidenkin alojen asiantuntijoihin."

Järvilehto korostaa, että yritys ei kaupallista akateemista tutkimusta – ainoita myytäviä tuotteita ovat edellä mainitut kurssit. Niiden tuotoilla rahoitetaan jäsenten perustutkimusta, joka voi puolestaan olla "sitä mitä sydän sanoo".

Tällä hetkellä Filosofian Akatemiassa työskentelee Järvilehdon lisäksi neljä väitöskirjavaiheessa olevaa filosofia. Järvilehdolle yritys tarjoaa kuukausipalkkaisen päätyön, muut ovat keikkapalkoilla.

Tavoitteet ovat kovat: vuoden loppuun mennessä ydinporukan vakinaistaminen, vuoteen 2014 mennessä 20 työntekijää. Järvilehto vaikuttaa innostuneelta: hän puhuu silmät leiskuen "flow-kokemuksesta" ja kutsumuksellisuudesta.

Tie filosofian flow'hun ei kuitenkaan ole ollut suoraviivainen: ylioppilastutkinnon jälkeen Järvilehto ansaitsi elantonsa kymmenen vuoden ajan musiikkituottajana ja studiomuusikkona nimekkäillekin suomalaisille artisteille. Musiikki oli intohimo, mutta studiotyön arki puudutti.

Ajatus uranvaihdosta kirkastui, kun Järvilehto luki Helsingin yliopistossa opiskelleen tyttöystävän opinto-opasta. "Huomasin, että teoreettisen filosofian tutkintovaatimuksissa oli samat kirjat, jotka minulla oli hyllyssä", Järvilehto muistelee.

"Muusikkokollegat aina kuittailivat, että ajattelen liikaa. Nyt olen ainakin hakeutunut sellaiselle alalle, jossa ei voi ajatella liikaa."

Lauri Järvilehto valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2007.

Väittelee Jyväskylän yliopistosta C.I. Lewisin käsityksestä a priori tiedon luonteesta.

Tekeillä kirja ihmismielen toiminnasta.

Naimisissa, kaksi lasta. Harrastaa musiikkia ja origamien taittelua.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi