Robottikuiskaaja

Lukio on ihmisen parasta aikaa, muistelee 21-vuotias Joel Kaasinen.

Kuten moni muu ikäisensä, hänkin kirjoitti ylioppilaaksi, työskenteli kesät, ja päätti hakea opiskelemaan. Kaasinen tosin suoritti lukion kahdessa vuodessa.

Kesät menivät koodatessa Nokialla, harjoittelupaikkaa tarjottiin hänelle henkilökohtaisesti. Opiskelupaikan hän sai menestyttyään tiedekilpailussa.

Nyt graduaan viimeistelevä koodaaja työskentelee kolmatta vuotta kierrätysteknologiaa suunnittelevassa yrityksessä. Hän kuuluu neljän tohtorin muodostamaan ohjelmointiryhmään, joka luo tekoälyä jätteidenlajittelurobotille.

"Robotti on kasa metallia, kuten rautaa, sensoreita ja tarttuimia. Sillä on valmiiksi raajat ja aistit. Työmme on luoda robotille aivot, jotta se osaisi toimia itsenäisesti", Kaasinen sanoo.

Hieman mietittyään hän tarkentaa vaatimattomasti. "Puhuessani aivoista tarkoitan tietokoneohjelmaa."

Työpäivät kuluvat kirjoittaessa koodia eli käskyjä ja sääntöjä, joilla ohjelma toimii. Koodi on ohjelmointikieltä, jolla on oma kielioppinsa. Työ on Kaasiselle helppoa, syynä hän pitää hyvää kielipäätään. Yläasteella kolmea vierasta kieltä lukenut Kaasinen siirtyi lukiossa ohjelmointikieliin.

"Ne ovat kieliä siinä missä muutkin. Tarkoituksena on välittää ymmärrettävä viesti ihmiseltä toiselle. Siinä sivussa tietokone ymmärtää saman", hän summaa.

Onnistumisen hetket ovat niitä, jolloin robotti toimii ohjeiden mukaisesti. Kerran jännittynyt Kaasinen huomasi hokevansa mielessään, "vau, onpa se älykäs."

Niin kävi, kun tonnin painoinen lajittelukäsivarsi teki tehtävänsä lähes täydellisesti toimien neljä kertaa tavallista nopeammin.

Oppiminen on aina kiinnostanut Kaasista. Ala-asteella hänen lempiaineensa olivat kuvataide ja matematiikka. Kun nuoruudessa kuvioihin tulivat tietokoneet, urasuunnitelmat saivat lopullisen muotonsa.

Grafiikka jäi, opinnot Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella alkoivat. Ensimmäisen vuoden jälkeen kandidaatin tutkinto oli lähes suoritettu. Sittemmin työt ovat hidastaneet tahtia merkittävästi.

"Nyt valmistun vain tavoiteajassa", Kaasinen naurahtaa nykyisen työpaikkansa neuvotteluhuoneessa.

Tahti ei silti näytä lähivuosina hidastuvan. Suunnitelmissa on suorittaa siviilipalvelus, opiskella ulkomailla ja kirjoittaa väitöskirja.

Teoreettinen kiinnostus ohjelmointikieliin, niiden mahdollisuudet ja rajat kiinnostavat Kaasista. Tulevaisuutensa hän näkee jossakin Suomen ulkopuolella.

"Ei ole mitään järkeä jäädä Helsinkiin, jos mielenkiintoiset asiat ovat muualla."

Onko Kaasinen joutunut luopumaan jostakin kunnianhimonsa tähden?

Hetken hiljaisuuden jälkeen hän myöntää, että olisi halunnut jatkaa kuvataiteen parissa. Sen takia hänellä on varasuunnitelma.

"Jos elämässäni tulee joskus suvantohetki, haen ehkä graafiseksi suunnittelijaksi Taideteolliseen korkeakouluun. Minua on aina kiinnostanut ekspressio, itsensä ilmaiseminen", Kaasinen toteaa mietteliäänä.

Joel Kaasinen, 21, on helsinkiläinen tuotekehittelyinsinööri.

Työskennellyt ohjelmoijana Zen Robotics Oy:ssä vuodesta 2008

Vuonna 2007 sijoittui jaetulle ykkössijalle kansallisessa Tutki, Kokeile, Kehitä -kilpailussa ja edusti Suomea EU:n Young Scientists -kilpailussa.

Valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi helmikuussa 2009 ja viimeistelee tällä hetkellä graduaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi