Lääke voi tehdä lihavaksi

Ihmiset syyttävät herkästi lääkekuuria lisäkiloista, vaikka syy olisikin toisaalla

 Lääkkeet lihottavat, mutta paljon harvemmin kuin käyttäjät uskovat.

Husin lihavuustutkimus-yksikön lääkäri Kirsi Pietiläinen on työssään huomannut, että ihmiset uskovat hyvin yleisesti lääkkeiden lihottavan, vaikka syy olisi toisaalla.

Aivan katteeton ihmisten käsitys ei kuitenkaan ole.

"Tietysti jos itse on varma, että lihominen liittyy selvästi jonkin lääkekuurin aloittamiseen, vaikea sitä on kenenkään kiistää", Pietiläinen huomauttaa.

Hyviä esimerkkejä ovat vaihdevuosi-ikäisten naisten hormonikorvaushoito ja ehkäisypillerit. Vaikka näyttöä niiden lihottavasta vaikutuksesta ei ole, naisten arkikokemus puhuu toista.

Tuntuvasti lihottavia lääkkeitä on eritoten psyykenlääkkeissä. Diabeteslääkkeistä niin sanotut insuliiniherkistäjät ja pistettävä insuliini voivat nostaa painoa.

Vahvat kortisonit lihottavat, ja Kirsi Pietiläisen mukaan myös joistakin voimakkaista kipulääkkeistä, kuten pregabaliinista, ovat jotkut potilaat saaneet lisäkiloja.

Insuliinilla on taipumus pulskistaa varsinkin kakkostyypin diabetesta sairastavia 4–5 kilolla. Lihominen uhkaa silloin, jos insuliinihoito alkaa vasta kun verensokeri on ollut pitkiä aikoja kohollaan.

Insuliini on anabolinen aine, eli sen tehtävä on ajaa ravintoa, sokeria, soluihin. Kakkostyypin diabetesta sairastavalla on veressä liikaa sokeria, ja kun hän ryhtyy käyttämään insuliinia, ylimääräinen sokeri varastoituukin rasvasoluihin.

Pietiläisen mukaan kakkostyypin diabetesta sairastavien pitäisi ottaa tämä heti insuliinihoidon alussa huomioon ja tasapainottaa tarkasti ravinnonsaantinsa hoidon kanssa.

Insuliiniherkistäjät, glitatsonit, voimistavat insuliinin vaikutusta elimistössä, siksi niiden painovaikutukset ovat insuliinin tapaisia.

Insuliiniherkistäjien käyttäjillä osa painonnoususta on nestettä. Lääkkeistä tullut lisärasva jakaantuu enimmäkseen tasaisesti ihon alle, eli se ei keräänny haitallisesti vain vatsaonteloon ja sisäelimiin.

Lääkelaitoksen lääketurvallisuusosaston johtajan Erkki Palvan mukaan kaikkien epäiltyjen valmisteiden tuoteselosteissa painonnousua ei ole mainittu yleisenä sivuvaikutuksensa.

"Tämä johtuu siitä, että kyseessä on eri-ikäisiä aineita, joista kaikista ei vielä ole kertynyt tutkimusdokumentaatiota. Tosin hoitavilla lääkäreillä on arkituntemusta asiasta."

Palva vahvistaa, että lihominen kuuluu monien psykoosilääkkeiden ja joidenkin masennuslääkkeiden sivuvaikutuksiin. Muista lääkeaineryhmistä Palva poimii esiin epilepsialääke valproaatin.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä sanoo nähneensä potilaistaan monta kertaa, miten psykoosilääkkeistä olantsapiini lihottaa. Haittavaikutus on vanhastaan tunnettu.

Masennuslääkkeistä mirtatsapiini nostaa Isometsän mukaan painoa selvimmin.

Hän kertoo, että pahimmillaan potilaille on voinut kertyä lääkityksestä jopa 10–20 ylimääräistä kiloa. Paino-ongelmia ei kuitenkaan tule kaikille, ja tavallisesti kilot häipyvät hiljalleen, kun lääkitys loppuu.

Kaksipiippuinen asia lihottavista psyykenlääkkeistä tulee, jos niitä halutaan käyttää esimerkiksi toistuvien masennuksien tai psykoosien estoon. Silloin potilas käyttää lääkettä pitkään, ja ellei hän jaksa tarkkailla syömisiään, painoa kertyy helposti.

"Kun ihminen on sairautensa akuuttivaiheessa, esimerkiksi syvässä psykoosissa tai vakavasti masentunut, painokysymys ei voi olla lääkevalinnan ensisijainen perusta. Tärkeintä on saada potilas tehokkaasti ja nopeasti hoidettua", Isometsä linjaa.

"Psyykenlääkkeet lihottavat ilmeisesti siksi, että ne vaikuttavat aivoissa myös ruokahalua säänteleviin osiin niin, että ruokahalu kasvaa. Lisäksi lääkkeiden rauhoittava vaikutus voi vähentää liikkumishaluja. Osa psyykenlääkkeistä aiheuttaa suun kuivumista, minkä takia potilas saattaa myös juoda tavallista enemmän nesteitä", Klaukka sanoo.

Klaukan mukaan lääkitykset eivät sinänsä tee rasvasta sen hanakammin tarttuvaa, vaan painoa kertyy, koska energiaa tulee tarpeeseen nähden liikaa. Klaukan neuvo painonhallintaan on vanha tuttu: syö vähemmän, kuluta enemmän.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi