Lähiöissä asuu hieman lihavampia ihmisiä kuin Helsingin keskustassa

Naiset hoikimpia keskustassa, miehet pientaloalueilla

 Helsingin tiheään asutussa kantakaupungissa ja väljästi asutuilla pientaloalueilla asuu keskimäärin hoikempaa väkeä kuin lähiöissä, kertovat Kansanterveyslaitoksen tilastot.

Kansanterveyslaitos laski keskimääräisen painoindeksin Helsingin alueille, jotka oli jaettu viiteen ryhmään asukastiheyden perusteella. Tulosten perusteella kaupungin hoikimmat naiset asuvat kantakaupungissa ja laihimmat miehet väljillä pientaloalueilla.

Tiheimmin ja harvimmin asuttujen alueiden väliin jäävillä   alueilla,  joihin  kuului muun muassa valtaosa lähiöistä, keskimääräinen painoindeksi oli hieman korkeampi.

Naisten keskimääräinen painoindeksi vaihtelee voimakkaammin alueittain.

"Vaikuttavina tekijöinä ovat todennäköisesti ikä ja sosioekonomiset tekijät", professori Pekka Jousilahti Kansanterveyslaitokselta arvioi. Keskustassa ja pientaloalueilla asuu muita alueita varakkaampia ja paremmin koulutettuja ihmisiä, jotka pitävät keskimääräistä parempaa huolta kunnostaan. Naisilla sosioekonominen asema vaikuttaa painoon herkemmin kuin miehillä.

Eri alueiden välisiä eroja Jousilahti kuvaa yleisesti ottaen pieniksi. "Kovin pitkälle meneviä päätelmiä en tuloksista lähtisi vetämään."

Yhdysvalloissa esikaupunkialueilla asuvan, hyvin ansaitsevan ja koulutetun keskiluokan on huomattu lihovan kovaa vauhtia. Kehitys ei selity sosioekonomisilla tekijöillä. Tutkimuksissa onkin löydetty yhteys hajaantuneen kaupunkirakenteen ja ylipainon välillä.

Ilmiötä on selitetty arkiliikunnan vähenemisellä olemattomiin, kun kaikki asiointi ja liikkuminen tapahtuu autolla.

Tiiviisti rakennettujen kaupunkien keskustoissa asuvat hoitavat enemmän asioitaan jalan, mikä lisää liikunnan määrää ja alentaa painoa.

HS halusi selvittää, vaikuttaako rakentamisen tiheys Helsingin eri alueiden asukkaiden painoindeksiin. Näin suoraviivaisesti asiat eivät kuitenkaan ole.

"Amerikkalaistutkimusten tuloksia ei voi suoraan siirtää Suomeen",  naurahtaa UKK-instituutin entinen johtaja ja arkiliikunnan suomalainen puhemies, professori Ilkka Vuori. "Omakotiasumisen kulttuuri on meillä kuitenkin kovin erilainen."

Vuoren mukaan amerikkalaiset esikaupungit poikkeavat suomalaisista siinä, että niissä ilman autoa asioiminen on mahdotonta.

"Lisäksi omakotitalojen elämään kuuluvat Suomessa pihatyöt. Yhdysvalloissa ne teetetään siirtotyöläisillä", Vuori lisää.

Suomessa yhdyskuntarakenteen ja rakentamisen tiheyden vaikutusta lihavuuteen ei ole tieteellisesti tarkasteltu. "Ehkä tässä olisi hyvä aihe tarkemmalle tutkimukselle", Pekka Jousilahti pohtii.

Kaupunkisuunnittelun yhteys asukkaiden terveyteen on asia, joka tunnustetaan ja tiedetään myös Suomessa.

"Tärkeintä on, että kaupunki on suunniteltu niin, että liikkuminen ja asiointi on mahdollista ilman autoa", Kansanterveyslaitoksen Jousilahti tiivistää. Tässä on onnistuttu hyvin. Suomessa palvelut ja asunnot rakennetaan usein lähelle toisiaan, mikä lisää jalkaisin asiointia.

Vuoren mukaan arkiseen liikkumiseen kannustavat muutkin tekijät. "Kävelemiseen vaikuttaa mahdollisuus kulkea suorinta reittiä, matkan turvallisuus ja viihtyisyys."

Kun matkaa ei ole turhan paljon, liikkeellä on muitakin ja matkan varrella voi vaikkapa silmäillä näyteikkunoita, tulee käveltyä useammin kuin tyhjällä, tylsällä ja päämäärättömästi mutkittelevalla kadulla.

"Myös toimiva julkinen liikenne lisää arkiliikuntaa. Siihen liittyy pieniä kävelymatkoja, jotka jäävät autolla kulkiessa kokonaan tekemättä", Jousilahti huomauttaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi