Lennonjohtaja tarttuu tankoon

Janne Käyhdyn rasvaprosentti on alimmillaan kahden paikkeilla

 Lihaksia tulee ja menee, mutta läski on pysyvää.

Kun kehonrakennuksen raskaan sarjan Suomen mestari kerran näin sanoo, on sanoilla painoa.

Turkulainen lennonjohtaja Janne Käyhty, 34, saavutti SM-tittelin viime syksynä kilpailtuaan yksitoista vuotta.

Hänen lajissaan ei singahdeta huipulle tuosta vain.

"Maailman parhaat ovat 40 ikävuoden molemmin puolin", kertoo Käyhty, joka viettää nyt välivuotta ja harjoittelee kevyemmin.

"Näin mestaruuden jälkeen en tiedä, milloin kilpailen seuraavan kerran. Eihän tohtoriksikaan tarvitse väitellä joka vuosi."

Käyhty aloitti punttien kolistelun 14 vuoden iässä tädin miehen lahjoitettua painot.

"Ennen rippikouluikää painoharjoittelua ei pitäisi aloittaa kuin maltillisesti. Vasta 18 täytettyään voi tehostaa harjoituksia", Käyhty opastaa.

Alun perin Kouvolasta kotoisin oleva Käyhty kertoo olleensa teini-iässä normaalivartaloinen, kropaltaan "keskikastia".

"Kehonrakentajan urasta ei kannata haaveilla, jos on luonnostaan kapeat hartia, paksut polvet, lyhet jalat ja pitkä selkä", Käyhty viittaa lajin esteettisiin vaatimuksiin.

Kuntosaliharjoittelusta sinänsä hän uskoo olevan hyötyä kenelle tahansa.

Kehonrakentajat ovat kovan luokan ammattilaisia rasvanpoltossa.

Käyhdyn rasvaprosentiksi on mitattu alimmillaan 2,05. Tavallisen miehen ihanneprosenttina pidetään viittätoista, tavallisen naisen kannattaa tavoitella lukua 22. Todellisuus on toisenlainen: esimerkiksi Yhdysvaltojen miehissä on rasvaa keskimäärin 23 prosenttia ja naisissa 32.

Kilpailuihin kehonrakentajat pudottavat painoaan, jotta lihakset piirtyisivät esiin paremmin. 187-senttisen Käyhdyn kisapaino on 111 kiloa ja niin sanottu off season -paino 125 kiloa.

Rasvanpoltossa kehonrakentajat käyttävät apuna myös termogeenejä, joiden toiminta perustuuu kehon lämmöntuotannon lisäämiseen.

"En suosittele niitä tavalliselle laihduttajalle. Kyllä rasvan saa putoamaan perinteisinkin keinoin", Käyhty vakuuttaa.

Myös syömiseen kehittyy kehonrakennuksessa erityinen suhde ja asiantuntemus. Harjoituskaudella Käyhdyltä kuluu peräti 5 000 kilokaloria vuorokaudessa.

"Syöminen käy työstä. Silloin ei syödä, kun on nälkä, vaan silloin kun kello näyttää, että nyt pitää syödä."

Käyhty aterioi kolmen tunnin välein.

"Monet syövät liian vähän, mutta laihduttaminen ei ole syömättömyyttä. Pitää syödä tasaisesti ja useammin. Ruoka voi olla maukasta, vaikka se on samalla terveellistä."

Rasvanpoltto saa siis vauhtia, kun aineenvaihdunta on vilkasta.

Käyhty punnitsee tarkoin kaikki ruoka-aineet, jotka suuhunsa panee. Esimakua saa hänen nettisivuiltaan:

"Vaihdoin aamupalalta sen yhden keltuaisen yhteen ekstravalkuaiseen, puolitin soijalesitiinirakeiden sekä pellavansiemenöljyn määrät. Tiputin maltodekstriinin 120 grammasta sataan. Tästä kertyy 250 Kcal päivittäinen säästö, mutta syödä saa periaatteessa yhtä paljon kuin ennenkin."

Jatkuvaa kolmivuorotyötä tekevän lennonjohtajan pitää olla ammattinsa vuoksi tavallista tarkempi ruokailuissaan.

"Yöllä en syö", Käyhty sanoo.

Jos mies syö, niin kyllä hän kuluttaakin. Hiki lentää kuin sadettajasta, kun Käyhty vetää päivittäiset treeninsä.

Valmistautuessaan SM-kisoihin hän vietti salilla 1,5 tuntia 4–6 kertaa viikossa.

"Siellä ei käydä lehtiä lukemassa. Eri sarjojen välillä on vain lyhyet palautukset. Sosiaalinen lätinä pitää hoitaa muualla."

Puolitoista tuntia ei ensikuulemalta tunnu hirmuisen pitkältä ajalta, mutta lihasmassan kasvattamisessa se on päivittäinen maksimi.

"Muuten harjoitus olisi liian pitkä, eivätkä paikat palautuisi."

Rääkin jälkeen Käyhty nousee tavallisesti juoksumatolle, mutta hölkkäämiselläkin on rajansa.

"Juoksu voi kuluttaa liiaksi lihasmassaa. Uinti, kävely ja kuntopyöräily sopivat paremmin kehonrakentajalle."

Käyhty tietää vallan hyvin, että hänen lihasmassansa katoaa, jos hän lopettaa kuin seinään.

"Mutta jos vähänkin harrastaa, niin ei se siitä romahda."

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@sanoma.fi