Liian vähästä liikunnasta vuosittain jopa 400 miljoonan euron menot

Miljoona työikäistä suomalaista kuntoilee riittämättömästi

 Liian vähäisen liikunnan aiheuttamat terveyshaitat ja töistä poissaolot aiheuttavat tuoreen arvion mukaan vuosittain 300-400 miljoonan euron kustannukset.

Puolet kuluista johtuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä, ja puolet suorista terveydenhuolto- ja sosiaalimenoista.

Laskelma on tehty opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa, suomalaisen terveysliikunnan tilaa kuvaavassa selvityksessä, joka julkistettiin keskiviikkona Helsingissä.

UKK-instituutin tekemän selvityksen mukaan työikäisen väestön vapaa-ajan liikuntaharrastus on hieman lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mutta noin kolmannes työikäisistä liikkuu riittämättömästi.

Pahnan pohjimmaisina ovat 35-54-vuotiaat miehet.

Hyvässä asemassa olevat ja toimihenkilöt liikkuvat muita enemmän. Toisessa päässä käyrää ovat yrittäjät ja erityisesti maatalousyrittäjät. Maalla asuvat kuntoilevat vähemmän kuin kaupunkilaiset.

Katsauksen vastaanottanut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk) korostaa arkiliikunnan merkitystä.

Väki pitäisi saada kulkemaan työ- ja asiointimatkat kävellen tai pyöräillen.

Avainasemassa on suunnittelu; ja kunnat ja yhdyskuntasuunnittelijat voisivat tehdä paljon asian eteen.

Hyssälä muistuttaa, että arvioidun 400 miljoonan euron summasta puuttuvat diabeteksen hoitokustannukset, jotka ovat vielä tätäkin suuremmat.

Liian vähä liikkuminen kostautuu ylipainona.

Se vaivaa jo puolta työikäisistä miehistä ja joka kolmatta työikäistä naista.

Viime vuosina myös nuorten miesten kestävyyskunto on heikentynyt, ja suunta näyttää synkältä, sillä murrosikäisten liikunta on vähentynyt.

Eniten liikutaan 12-vuotiaana, sitten into lopahtaa, ja alamäki jatkuu noin 45-vuotiaaksi asti.

UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholm muistuttaa, että liikunta ei ole pelkkä yksityisasia, vaan sillä on laaja merkitys.

Fogelholm pitää liikuntaa "yhteiskunnan peilinä", joka kertoo autoistumisen ja automaation lisääntymisestä. Yhä lyhyemmät matkat ajetaan autolla.

Kurssimuotoista koululiikuntaa Fogelholm pitää käsittämättömänä.

Kaikkiaan miljoona työikäistä liikkuu liian vähän, ja väestöryhmien välillä vallitsevat isot liikunnalliset erot. Tämä ei ainakaan vähennä väestöryhmien välisiä terveydellisiä eroja, Fogelholm toteaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi