10.2.2007 0:00
Tea Valve ja Leyla Abdidahir lisäsivät vihanneksia lihan joukkoon.
Neljä pöytää ja neljä kokkiryhmää, jokaisessa neljä kokkia. Porkkanat, paprikat ja parsakaalit on jo pilkottu valmiiksi leikkuulaudoille ennen välituntia.
Pääkokki eli kotitalousopettaja Hanna Fräntilä heijastaa taululle iltapäivän menun. Broileriwokkia, riisiä ja jälkiruuaksi uunibanaaneja jäätelön kera.
Viikin normaalikoulun seitsemäsluokkalaiset odottavat malttamattomina pääsyä varsinaiseen asiaan. Sitä ennen Antti Karjalainen varmistaa pari asiaa:
"Tuleeko siihen chiliä?" Entä saako banaaneihin laittaa kumpaakin, inkivääriä ja kanelia?"
Kun puhutaan kiinalaisesta keittiöstä, joku tuntee "frittitaikinan". Nyt banaaneja ei sillä kuitenkaan kuorruteta – taikinassa olisi sen verran tuhdisti rasvaa.
Kaikille seitsemäsluokkalaisille opetetaan kotitaloutta, ja myöhemmin sen saa ottaa valinnaisaineeksi.
"Oppilaiden kanssa puhutaan piilorasvoista, rasvan laadusta ja ihmisen energian tarpeesta", Hanna Fräntilä sanoo.
Hänen mukaansa asiat menevät parhaiten perille toiminnan kautta: kokatessa käytetään kevyttuotteita ja kasviksia.
"Ne jäävät siinä samalla oppilaille mieleen", hän sanoo.
Pärisa Kamyabin wok-pannussa suhisee jo. "Mä olen nopea". "Onkohan nää parsakaalit jo kypsiä", toisessa ryhmässä mietitään.
Nopeita kokkeja ovat kaikki. Puoli tuntia ja wokit ovat pöydässä ja yhdellä ryhmällä lautasliinatkin piispanhatuiksi taiteltuina. Yhtäkkiä säpinä loppuu, ja kaikki istuvat pöytiin maistelemaan lopputulosta.
"Oli parasta, mitä köksässä on tehty", arvioi Viljami Lahtinen.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi