Pieni herkkupussi jättisäkin sijasta

EU pani näppinsä karkkipussiin

Makeisten pakkauskoot eivät enää nykyisestä kasva, vaikka isot pussit käyvätkin hyvin kaupaksi. Kuluttajat tarttuvat nykyisin yhä useammin minipusseihin, jotka tulivat markkinoille viime syksynä.

Suomalaiset syövät sokerimakeisia eniten maailmassa: henkeä kohti karkkeja popsitaan 14,8 kiloa vuodessa.

Keskon ostopäällikkö Lauri Miettinen sanoo, että syy makeisten kulutuksen kasvuun on ollut suurten karkkipussien yleistyminen.

Nyt makeisten kulutuksen ja myynnin kasvu on hieman taittunut.

Makeismyynnin kasvun hillitsemiseen tarvittiin EU:n kuluttajansuojelua. Sieltä tuli alan toimijoille tiukka ukaasi: Rajoituksia tulee, ellei rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien tuotteiden myynti ja markkinointi muutu maltillisemmaksi. Rajoitukset tarkoittaisivat määrättyjä vakiokokoja herkkupakkauksille ja veronkorotuksia, jotta lasten lihominen saadaan aisoihin.

Komissio haluaa rajoittaa herkkujen kokonaiskulutusta.

Cloetta Fazer, Pohjoismaiden suurin makeisyritys, tekee useista tuotteista nykyisin kolmea eri kokoa. Isot karkkipussit eivät enää nykyisestä kasva, toimitusjohtaja Tom Lindblad sanoo. Pieniä pakkauksia tuodaan pussien lisäksi vaihtoehdoksi myös muihin tuoteryhmiin, kuten joulu- ja pääsiäismakeisiin ja suklaalevyihin.

Pakkausteollisuus on huomannut, että valikoima on jo laajentunut sekä suurempaan että pienempään suuntaan.

Aiemmin monia tuotteita myytiin vain yhdessä "keskikokoisessa" pakkauksessa, nyt samasta tuotteesta on tarjolla kolme kokoa: sinkku- tai lastenkoko, keskikoko ja perhepakkaus.

Myös elintarvikkeita myydään nykyisin entistä suurempina erinä. Esimerkiksi leikkeleiden ja juustojen 150 gramman pakkausten rinnalle on tullut 300 gramman rasioita.

Herkkujen kulutusta kasvattaa myös väestön varallisuuden kasvu.

Jo yli puolet oluesta ostetaan 12 pullon pakkauksissa. Nykyään kaupasta ostetaan olutta vain poikkeuksellisesti pullo tai tölkki kerrallaan.

Oluen pahvipakkausten suosiota selittää hinta: Jos ostaa juomaa pullo kerrallaan, voi joutua maksamaan jopa kaksinkertaisen hinnan tarjouspakkauksen yhteen pulloon verrattuna.

Mäyräkoiran voittokulkua suitsimaan tullee syksyllä asetus, joka määrää, että yksittäinen pullo on voitava ostaa sillä samalla hinnalla, joka tulee tarjouspaketista yhden pullon hinnaksi.

Myös viinin ostosmäärät ovat kasvaneet: jo kolmannes kaikista viineistä ostetaan kolmen litran hanapakkauksissa, eli kertaostos vastaa neljää viinipulloa.

Suurpakkauksissa viini on yleensä hiukan edullisempaa kuin pulloissa; joskus tosin myös toisin päin, sillä litrahintaan vaikuttavat sekä viinin tukkuhinta ostohetkellä että pahvikotelon pakkausvero, joka on 51 senttiä litralta. Kierrätettävissä lasipulloissa pakkausveroa ei ole.

Erikokoisia pakkauksia löytynee kaupasta myös tulevaisuudessa. Erilaisuus luo kuluttajalle valinnanvaraa ja lisää pakkausteollisuuden pelivaraa, sanotaan Euroopan unionin pakkauskokoja koskevan keskustelufoorumin muistiossa.

Tuotteista kannattaa hinnan lisäksi tarkistaa myös energiamäärä joko tuoteselosteesta tai kysymällä. Esimerkiksi Hesburgerin tavallisesta hampurilaisesta saa 334 kaloria, megahampurilaisesta 1 058 kaloria ja gigahampurilaisen energiamäärä on 1 356 kaloria.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kuluttaja@sanoma.fi