Ruokahalu syttyy salamannopeasti

Pienikin vihje virittää alkukantaisen tarpeen saada nopeasti energiaa

Ympäristömme on muuttunut painonhallinnan kannalta todella vaikeaksi, sillä syömiseen liittyviä ärsykkeitä on joka puolella. Ruokahalun voivat aktivoida mainos, tuoksu tai vaikkapa tietty paikka. Ei siis ihme, että väestö kärsii paino-ongelmista.

Näin tiivistää painonhallinnan mekanismeihin perehtynyt psykologi Raimo Lappalainen. Hän on juuri siirtynyt Tampereen yliopistosta professoriksi Jyväskylän yliopistoon.

Monet mielihaluista ovat lajikehityksen tulosta: meillä on mieltymys pitää makeasta ja suolaisesta.

Makean mieltymykseen on kaksi syytä. Siitä on saanut nopeasti energiaa, ja se on ollut turvallista.

Mieltymys kehittyi keräily- ja metsästyskulttuurien aikana ja palveli selviytymistä aivan toisenlaisessa ympäristössä kuin missä nyt elämme. Ei ollut marketteja, herkkuhyllyjä eikä kioskeja joka kulmassa, Lappalainen huomauttaa.

"Happamat ja karvaat maut ovat merkinneet taas myrkyllistä tai vaarallista. Sen näkee siitä, että esimerkiksi pienet lapset eivät pidä karvaasta mausta."

Luontaisia mieltymyksiä tulee myös herkästi vahvistaneeksi.

"Kun syö nälkäänsä makeaa, mieltymys voi lisääntyä, sillä elimistö pystyy käyttämään makean energian nopeasti. Kun olemme usein tekemisissä makean tai suolaisen kanssa, himo niihin lisääntyy. Siitä syntyy helposti kierre", Lappalainen sanoo.

Elintarvikkeiden valmistajat tietävät tämän. Koska makeita ja suolaisia tuotteita menee hyvin kaupaksi, niitä tuotetaan, tarjoillaan ja syödään yhä enemmän.

Opittu nälkäilmiö säätelee, mitä syödään ja milloin. Tässäkin mekanismissa monet vihjeet voivat laukaista tunnereaktioita, joita tulkitsemme näläksi.

"Nämä reaktiot ovat samanlaisia kuin oikea näläntunne, mutta heikompia", Lappalainen sanoo.

"Voimme opettaa itsemme syömään television ääressä tai lukiessa. Kotiintulo voi laukaista näläntunteen riippumatta siitä, kuinka kauan on edellisestä ateriasta."

Syömisen määrää on myös vaikea hallita. Ihmisellä on makuun liittyvä kylläisyysmekanismi, joka on kehityshistoriaan liittyvä ominaisuus.

"Ennen ei ollut vaihtoehtoja. Syötiin yhtä laatua, kunnes makuun kyllästyttiin ja siirryttiin toiseen. Mekanismi piti huolen siitä, että ruokavalioon tuli monipuolisuutta."

Jos tarjolla on runsaasti makuja, kylläisyydentunne tulee hitaammin.

Elintarviketeollisuuskin käyttää tätä hyväkseen.

"Karkkipussien valikoimat ovat lisääntyneet, ja niissä on yhä enemmän sekoituksia. Kun koostumuksia, rakenteita, makuja ja värejä on enemmän, karkkeja myös ostetaan ja syödään enemmän."

Sama mekanismi toimii aterioillakin. Kun tarjonta on esimerkiksi viikonloppuisin runsaampi kuin arkena, ihmiset syövät enemmän.

"Se on tietysti ongelmallista, koska viikonloppuja on paljon."

Tasapainon löytämistä mutkistaa vielä sekin, että syömistä käytetään myös tunteiden säätelyyn. "Ei syödä siksi, että tarvitaan energiaa, vaan siksi, että se aiheuttaa onnellisuuden tunteita."

Vaikutukset ovat nopeita. Stressi vähenee, jännitys laukeaa ja olo tuntuu mukavammalta. Jos työ on kuitenkin jatkuvasti stressaavaa, kierre voi olla taas valmis.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi