LÄSKIKAPINA Sarjassa pureudutaan liikalihavuuden aiheuttamiin terveysriskeihin Suomessa ja maailmalla.

Tunteet peliin, valistaja

Suomalainen terveysvalistus kompastuu tunteettomuuteen, sanoo professori Fredrik Almqvist

 Huoli ylipainon lisääntymisen seurauksista askarruttaa kansanterveyden asiantuntijoita. Jotain pysyvää pitäisi tehdä, jotta ihmiset liikkuisivat ja pysyisivät terveempinä. Mutta mikä keino toimii?

Helsingin Sanomat on koko kevään kannustanut lukijoitaan karistamaan kiloja Läskikapina-sarjallaan.

Terveysvalistus aloitetaan Suomessa jo sikiövaiheessa: neuvolassa tulevalle äidille kerrotaan, millainen ravinto tukee parhaiten sikiön kehitystä.

Lapsen synnyttyä seuraa ohjeita siitä, millainen ruoka ja ulkoilu ovat missäkin iässä vauvalle parasta. Myöhemmin terveysvalistus tulee vastaan ainakin koulussa, armeijassa, lääkärin vastaanotolla ja tiedotusvälineissä.

Lastenpsykiatrian professorin Fredrik Almqvistin mielestä suomalaisella terveysvalistuksella on paljon opittavaa. Siinä on hänen mukaansa yksi keskeinen vika: tunteettomuus.

Almqvist on joutunut pohtimaan ruoan ja painon psyykkisiä merkityksiä työskennellessään syömishäiriöisten nuorten kanssa, ja yhdestä asiasta hän on aivan varma.

"Nämä ovat herkkiä, henkilökohtaisia, tunteisiin ja kokemuksiin liittyviä asioita, eikä omaa käyttäytymistä ole helppo säädellä."

Tämän valistajat usein unohtavat faktoja ladellessaan. "Se voi johtaa helposti siihen, että valistajien neuvot kiinnostavat lähinnä heitä itseään", Almqvist sanoo.

Terveysvalistuksella voi jopa olla täysin päinvastainen vaikutus kuin asiantuntijat kuvittelevat.

"Muun muassa syömishäiriöitä on yritetty ehkäistä valistuksella, mutta se vain lisäsi häiriöiden määrää", psykiatri kertoo. Nekin potentiaalisesti alttiit nuoret sairastuivat, joilla painontarkkailu ei muuten olisi tullut mieleen.

"Ylipainon syyt vaihtelevat yksilöittäin; samoin se, mitä eri ihmiset ovat kokeneet ylipainon takia. Siksi on täysin ennalta-arvaamatonta, minkä reaktion valistus herättää ylipainoisessa ihmisessä", hän jatkaa.

Professori on omalta osaltaan yrittänyt kitkeä tunteettomuutta suomalaisesta terveysvalistuksesta. Häntä pyydettiin taannoin puhumaan seminaarissa, jossa käsiteltiin diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa.

Lääkäreitä ihmetytti, miksi potilaat eivät noudata hoito-ohjeita, vaikka asiantuntijat kuinka kertoisivat epäterveellisten elämäntapojen seurauksista: muutoksista silmänpohjissa, munuaisten toiminnan heikkenemisestä, jopa ennenaikaisesta kuolemasta.

Selvisi, että lääkärit valistivat diabeetikkoa omista lähtökohdistaan biologisilla faktoilla sen sijaan että olisivat asettuneet potilaan asemaan.

"Kun sanoma menee perille, se tarkoittaa, että asia on jättänyt jäljen aivosoluihin. Muistijäljet ovat voimakkaammat, kun viestiin liittyy positiivisia tunteita tai mielikuvia", Almqvist neuvoo.

Harva lähtee liikkumaan siksi, että kuulee kilojensa tuottavan kustannuksia yhteiskunnalle; lenkkarit ovat tällöin vaarassa joutua kaapin perimmäiseen nurkkaan.

Neuvot menevät perille sitä varmemmin, mitä paremmin asiantuntija pystyy tavoittamaan kohderyhmän ajatusmaailman. "Ne, joilla itsellään on ollut syömishäiriö, pystyvät neuvomaan syömishäiriöisiä nuoria paremmin kuin asiantuntijaneuvojat."

Urheilullinen ja solakka ravintoterapeutti saa puhua kuuroille korville, ellei ole kiinnostunut paitsi kaloreista myös yli- tai alipainon perimmäisistä syistä.

Psykiatrin mielestä lihavuutta on mielekkäintä lähestyä kehityksellisestä näkökulmasta.

"Ylipaino on usein yhteydessä kasvun ja kehityksen aikana omaksuttuun sisäiseen taitoon sopeutua ja säädellä. Tämä säätelykyky vaihtelee yksilöittäin samoin kuin se, mistä kukin on oppinut saamaan mielihyvää."

Terveysvalistus saattaa säätelykyvyn koetukselle, kun se kehottaa vastustamaan sitä, minkä ihminen tietää hyvänmakuiseksi.

Valistukseen kohdistuu myös kaupallisia vastavoimia.

Kun hampurilaisravintola antaa lapselle roskaruoan syömisestä lahjaksi lelun, mutta äiti sanoo, että hampurilaiset eivät ole terveellisiä, kumpi lapsella jää mieleen? Lelu.

"Tämä lahjominen on aivan pirullinen ilmiö. Lapsen keskushermoston muokkaaminen on paljon helpompaa ja kohtalokkaampaa kuin aikuisen", professori puuskahtaa.

Läskikapina huipentuu huomenna tiistaina kello 16–18 Kalaasin kauppakeskuksessa Mäntsälässä. Tilaisuudessa kerrotaan kuntokorttiarvonnan voittajat, tavataan Mäntsälän laihduttajat sekä kunnan ja toimituksen väkeä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi