Vanhempien valinnat keittiössä paras keino lasten hoikistumiseen

Joka viides yläkoululainen on ylipainoinen

 Suomalaisista aikuisista jo yli puolet on ylipainoisia ja se vaikuttaa monella tavalla siihen, millaisia myös heidän lapsensa ovat.

"Läski." Kukaan lapsi tai nuori ei halua tulla haukutuksi niin, eivätkä vanhemmat halua lapsensa sellaista kuulevan.

Kuitenkin lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus yleistyy: nyt yläkouluikäisistä pojista 20 prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia on ylipainoisia. Alakouluikäisissä ylipainoisia on vähemmän.

Pojilla ylipainoisten osuus on lähes sama 12-vuotiaasta 18-vuotiaaseen, mutta tytöillä ylipaino on yleisintä murrosiässä.

Ravitsemuksen asiantuntijat korostavat, että lasta tai varhaisnuorta ei voi pistää vastuuseen terveyttä haittaavasta ylipainosta, vaan sen takana ovat kodin ruoka- ja liikuntatottumukset.

"Lapsi, joka ei kokkaa itselleen eikä osta itse ruokiaan, ei voi vaikuttaa ylipainoonsa", sanoo psykologi ja Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja Pia Charpentier.

Hän ehdottaakin, että lasten ylipainoa hoidettaisiin ilman, että siitä mainittaisiin hänelle itselleen mitään.

"Jos ala-asteella terveydenhoitaja huomaa, että oppilaan ylipainoon täytyy puuttua, lapselle siitä ei tarvitsisi mainita mitään, vaan kutsua vanhemmat tapaamiseen", Charpentier sanoo.

"Hellävarainen", suosittaa myös professori Pertti Mustajoki otteeksi ylipainoisten lasten hoitoon.

Joillakin lapsilla ylipaino voi johtua osittain perintötekijöistä, mutta usein syynä ovat perheen tavat ja tottumukset.

"Vanhemmat ovat jotenkin sokeutuneet oman lapsen suhteen. He eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri merkitys heidän esimerkillään on", sanoo tutkimusjohtaja Hanna Lagström Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksesta.

Hänen mukaansa epäsäännöllinen elämänrytmi sekoittaa lasten syömistä ja lisää napostelua. Liikunta jää vähiin.

"Ei sen tarvitse mennä niin, että kaikki kokoontuvat aina viideltä yhdessä pöydän ääreen, mutta joku yhteinen ruokahetki olisi hyvä."

Viime vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan reilusti yli puolet kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista ei syönyt yhteistä ateriaa perheen kanssa tai varsinaista ruokaa ei ollut lainkaan.

Kouluruokaa syö suuri enemmistö koululaisista, ja yli puolet heistä syö koulupäivän aikana myös jotakin muuta.

Britanniassa havahduttiin 2000-luvun alussa siihen, että joka kolmas lapsi painoi liikaa.

"Huomasimme monta kertaa, että pelkästään lasten kanssa työskentely ei tehoa ylipainoon pitkäksi aikaa", sanoo brittiläinen ravitsemusterapeutti ja tutkija Paul Sacher.

Sacher on kehittänyt Britanniaan elämäntapamuutosohjelman, johon perheet osallistuvat yhdeksän viikon ajan. Ohjelmaa rahoitetaan sekä julkisin että yksityisin varoin.

"Kertaakaan emme puhu lapsille dieetistä. Vanhemmillekaan ei sanota heti suoraan, että kyse on myös heidän elämäntapojensa muutoksesta", Sacher valottaa.

Hän esitteli MEND-ohjelmaa viime viikolla Suomessa tutkijoille ja viranomaisille.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi