lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla
LÄSKIKAPINA Sarjassa pureudutaan liikalihavuuden aiheuttamiin terveysriskeihin Suomessa ja maailmalla. Mistä ylipaino johtuu? Missä seuraukset näkyvät? Onko tälle pahenevalle ongelmalle tehtävissä jotain?

Varusmiehistä tehdään laaja ravintotutkimus

Yhä useampi lihoo varusmiespalveluksen aikana

20.1.2007 0:00

kai tirkkonen

Varusmiehet Mikko Rantala, Antti Peltokangas ja Joni Törnroos hernerokalla Kainuun prikaatissa.

Varusmiehet Mikko Rantala, Antti Peltokangas ja Joni Törnroos hernerokalla Kainuun prikaatissa.

KAJAANI. "Alokkaana oli menoa ja tykitystä, mutta nyt istutaan ja lihotaan. Minullakin on paino noussut", sanoo lääkintämies Matti Olli Kainuun prikaatin ruokalan ovella. Hänen varusmiespalveluksensa on taittumassa loppusuoralle.

Puolustusvoimat on aloittanut laajan, noin miljoona euroa maksavan varusmiesten ravintotutkimuksen yhdessä Kansanterveyslaitoksen (KTL) kanssa. Tutkimusta rahoittaa muun muassa Suomen Akatemia.

Ensimmäiset verikokeet otettiin kolmantena palveluspäivänä tammikuun saapumiserältä. Veren rasva-arvoja seurataan 650 vapaaehtoiselta, jotka on valittu Kainuun prikaatista ja Panssariprikaatista Parolasta.

"Varusmiehet ovat vuosi vuodelta lihavampia. Lisäksi liian monen paino nousee palveluksen aikana", sanoo tutkimusjohtaja Harri Pihlajamäki Sotilaslääketieteen laitokselta.

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on, lihottavatko sotilaskodin munkit ja pitsat.

"Kartoitamme varusmiesten koko ravintosisällön, sillä varuskuntien ruokalat tarjoavat nykyisin ravitsevaa ja terveellistä ruokaa. Sen sijaan vapaa-ajalla ja sotilaskodissa nautittujen välipalojen vaikutusta ei täysin tiedetä", sanoo terveyden edistämisen yksikön päällikkö Antti Uutela KTL:stä.

Viitteitä sotilaskodin herkkujen haittavaikutuksista saatiin jo vuonna 1995 Pohjan prikaatissa Oulussa tehdyssä tutkimuksessa. Silloin varusmiesten insuliiniherkkyys heikkeni, veren rasva-arvot kohosivat ja paino nousi keskimäärin 4,6 kiloa armeija-aikana.

"Ennen tutkimusta luulin, että säännöllinen liikunta ja ravitseva ruoka johtaisivat päinvastaisiin, myönteisiin vaikutuksiin", sanoo lääketieteen tohtori Tuula Tähtinen. Hän väitteli aiheesta Oulun yliopistossa viikko sitten.

Tulokset olivat niin yllättäviä, että Tähtinen uudisti tutkimuksen Pohjan prikaatissa vuonna 1997.

"Ei kukaan tule iltapalalle ruokalaan, vaan kaikki menevät sotkuun", sanoo alikersantti Jouni Lyytikäinen ja syö hernekeittoa Kainuun prikaatin ruokalassa.

Ruokalan emäntä Paula Reinikainen lukee harmissaan tilastosta, että vain noin kymmenen prosenttia varusmiehistä nauttii nykyisin iltapalan.

"Viimeisen vuoden aikana olemme kirjanneet kaikkien aikojen ennätyksen suolaisen, kuten pitsojen, kebabien ja hampurilaisten myynnissä. Olenkin sanonut varusmiehille, miksi ette mene ilmaiselle iltapalalle", sotilaskodin hoitaja Marja-Leena Väisänen sanoo.

Uutela ehdottaa, että varuskunnan iltapala tarjottaisiin kokeilumielessä sotilaskodissa. Lisäksi valikoimaan voisi ottaa pienempiä karkkipusseja ja suklaita.

"Tarjolla on jo pieniä 20 gramman munkkeja ja munkkisnakseja", sotilaskodin kondiittori Outi Leinonen sanoo.

Kajaanissa onkin kehitetty terveellisempi ja runsaasti kuitua sisältävä munkki. Näitä uudistusten vaikutuksia mitataan jatkotutkimuksissa tulevilla alokkailla, sillä ravintotutkimus kestää kolme vuotta.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.