4.1.2009 0:00
Kolme minuuttia. Sen verran tietotyöläinen työskentelee keskimäärin häiriöttä ennen kuin tulee seuraava keskeytys. Bling, olet saanut uutta postia: Tärkeä tiedote Turhake Oy:ltä.
Missäs olinkaan. Niin, kolme minuuttia. Kalifornialaiset tutkijat seurasivat pari vuotta sitten tusinaa tietotyöläistä kolmen päivän ajan. Tutkijat halusivat selvittää, pitääkö toimistotyöläisten valitus työpäivien pirstoutumisesta paikkansa.
Tilanne oli karmeampi kuin tutkijat pelkäsivät.
Ring, ring: Saitko mailini. Sain, juu. Sopiiko, että palataan huomenna.
Hei Lyde, tsekkaa tää video. Kolme minuuttia. Luksusta.
Miksi aikamme kuluu epäolennaisuuksiin? Miten monimutkaistuva arki yksinkertaistaa ihmisen? Kuinka elämä voi samanaikaisesti olla aivan täynnä ja täysin tyhjä?
Avokonttorirotan eksistentiaaliset kysymykset.
Niitä pohtii Jussi T. Koski kirjassaan Arkiähky (Kirjapaja 2008). Oppimiseen ja luovuuteen erikoistunut kasvatustieteen tohtori Koski lanseerasi kymmenen vuotta sitten termin infoähky. Nyt ähkytohtori Koski varoittaa turboahdetusta arjesta, joka tukkii luovuuden ja tyhmentää meitä.
Arkiähky johtuu ihmisen rajallisesta keskittymiskyvystä. Mitä useampaan asiaan keskittymisensä hajottaa, sitä vähemmän tarkkaavaisuutta jää asiaa kohden.
"Kun arki täyttyy ja monimutkaistuu, ihminen yksinkertaistuu. Näin käy, koska aika kuluu reagoimiseen, selviytymiseen, sotkujen selvittelemiseen, patojen paikkailuun ja tulipalojen sammutteluun aidon oppimisen ja osaamisen kehittämisen sijasta", Koski kirjoittaa.
Tietotekniikasta on nykykieleen uinut termi moniajo (multitasking). Se tarkoittaa monen asian käsittelemistä samaan aikaan. Se mikä sopii parin gigahertsin kellotaajuudella raksuttavalle prosessorille, ei sovi ihmisaivolle. Bling bling.
Varsinaisia arjen pilaajia ovat Jussi T. Kosken mukaan turha hössötys ja näennäiskiire. Erityisen paha konna on televisio, jota suomalainen tuijottaa keskimäärin kolme tuntia päivässä. Jos elää 75-vuotiaaksi, töllön ääressä tulee viettäneeksi kaikkiaan yhdeksän vuotta.
Mutta arkiähkyä voi torjua, jos elää kuten Einstein ja toimii kuin Toyota.
Arki rakentuu rutiineista. Ja rutiinien avulla voi keskittää voimansa olennaiseen. Siksi oman alansa huippuosaajat kiinnittävät huomiota arjen pienimpiinkin yksityiskohtiin, Koski opastaa.
Esimerkiksi Einstein säästi aikaa ja energiaa käyttämällä aina samaa villapaitaa ja lököttäviä housuja. Jean-Paul Sartre puolestaan piti mokkasiineja, ettei aikaa kulunut kengännauhojen solmimiseen. Jussi T. Koski kertoo itse ostavansa kerralla neljät lenkkarit silloin kun löytää sopivat.
Näiden nerojen ohella oppia voi ottaa Toyotalta.
Toyota on nykyään maailman suurin autonvalmistaja. AutoBild-lehden vertailun perusteella se on myös maailman laadukkain autonmerkki. Finanssikriisin takia Toyota on putoamassa tappiolle ensimmäistä kertaa historiansa aikana, mutta japanilaisjätti selvinnee kriisistä helpommin kuin kilpailijansa.
Toyotan salaisuus on TPS – Toyota Production System -tuotantoajattelu. TPS:n tarkoituksena on välttää ylikuormitusta (muri) ja epäjohdonmukaisuutta (mura) sekä karsia hukkapaloja (muda).
Kaiken ytimessä on kaizen: jatkuva parantaminen.
Toyota-ajattelua voi Jussi T. Kosken mukaan soveltaa arjenhallintaansa näin: Rutinoi kaikki mahdollinen. Kehitä ja paranna jatkuvasti kaikkea mahdollista. Usko pienten askelten luovuuteen. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin.
Aluksi kolme minuuttia kerrallaan.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi