Maahanmuuttajilla vaikeuksia saada hoitoa mielen ongelmiin

SOS-keskuksen mukaan syynä on hoitohenkilökunnan asenne

 Maahanmuuttajilla on vaikeuksia saada kunnan palveluita mielenterveysongelmien hoitoon.

Suomen mielenterveysseuran Helsingissä sijaitseva SOS-keskus on kirjannut kuluvan vuoden aikana 15 tapausta, joissa ulkomaalaista ei huolittu kunnan mielenterveyshoitoon. Tapaukset olivat Etelä-Suomen alueelta.

Kunnan mielenterveyspalveluihin kuuluu sekä avohoito- että sairaalatoiminta. Avohoidon yksiköitä ovat Helsingissä alueelliset psykiatrian poliklinikat eli entiset mielenterveystoimistot.

Terveyspalvelujen käyttörekistereihin maahanmuuttajatausta ei tilastoidu.

Psykiatrian avohoidon ylilääkäri Martti Heikkinen Helsingin kaupungin terveyskeskuksesta arvioi, että psykiatrian avohoidossa Helsingissä on tällä haavaa 300–400 maahanmuuttajaa. Se tarkoittaa noin kahdeksaa prosenttia potilaista.

"SOS-keskuksen listaamista tapauksista kolme oli helsinkiläisiä. Tämä ei ole niinkään Helsingin vaan pienempien kuntien ongelma", Heikkinen kertoo.

Pienissä kunnissa esimerkiksi tulkkipalveluihin ei ole välttämättä varattu tarpeeksi rahaa tai sopivia palveluntarjoajia ei ole saatavilla.

Koko Suomessa oli viime vuoden joulukuussa noin 114 000 ulkomaalaista, mikä tarkoittaa noin kahta prosenttia koko väestöstä.

SOS-keskuksen mukaan työntekijät kieltäytyvät ottamasta asiakkaita vastaan vedoten kulttuuritietouden ja kielitaidon puutteeseen sekä tulkin käytön vaikeuteen. Kieltäytymisen perusteet ovat samat kunnasta toiseen.

"Ongelma koskee kuntien koko hoitoketjua", toteaa erityisasiantuntija Lena Bremer SOS-keskuksesta.

"Sairaalaan ja terveyskeskukseen vielä pääsee, mutta jatkohoitoon sitten ei. Ongelma on nimenomaan kenttätasolla, hoitohenkilökunnan asenteissa. Joiltain puuttuu tahto tehdä työtään maahanmuuttajien kanssa."

Bremerin mukaan vaakalaudalla on maahanmuuttajien perusoikeuksien toteutuminen.

Huolestuttavaksi tilannetta kuvaa myös yksikön johtaja Asko Rauta Diakonissalaitoksen kidutettujen kuntoutuskeskuksesta.

"Nyrkkisääntö on, että mitä erinäköisempi ja kaukaisemmasta maasta henkilö on, sitä vaikeampaa on saada mielenterveyden palveluja", Rauta toteaa.

Maahanmuuttajien mielenterveyteen eivät vaikuta pelkästään kokemukset ennen Suomeen tuloa.

Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti julkaisi tammikuussa tutkimuksen, jossa haastateltiin yhteensä 86:ta turvapaikanhakijaa ja pysyvästi Suomessa asuvaa maahanmuuttajaa.

Heistä 41 prosenttia sanoi kärsineensä Suomessa yhdestä tai useammasta mielenterveysongelmasta. Suomessa koetut asiat ovat vaikuttaneet mielenterveyteen lähes kaikkien mielenterveysongelmia kokeneiden mielestä.

Masennus oli yleisimmin kuvattu psyykkinen ongelma.

HS:n maahanmuuttaja-aiheinen keskustelutilaisuus tänään torstaina Helsingin Kinopalatsissa klo 16–19. Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi