Media hylkii maahanmuuttajaa

Suurimmissa sanomalehdissä ei ole taustaltaan ei-suomalaisia toimittajia, sähköisissä jo joitakin

 Ulkomaalaistaustainen toimittaja on outo lintu Suomen valtamediassa.

Suurimmista sanomalehdistä ja sähköisistä viestimistä ei juuri löytynyt ulkomaalaistaustaisia toimittajia, kun Helsingin Sanomat kysyi asiaa kahdeltatoista päätoimittajalta.

Moni heistä uskoo kuitenkin, että maahanmuuttajien merkitys lukijoina, katsojina ja kuulijoina kasvaa.

Myös ulkomaalaistaustaisia toimittajia odotetaan alalle nykyistä enemmän.

MTV3:n uutisten Merja Ylä-Anttila ei pidä mahdottomana, etteikö myös televisiouutisten uutisankkurina voisi lähitulevaisuudessa olla maahanmuuttajataustainen henkilö, "Varsinkin kun alalle tulee toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajia, joiden kieli ja ilmaisu ovat täysin suomalaisia", Ylä-Anttila sanoo.

Hän muistuttaa, että maikkarilla on jo nyt tv-kasvoja, jotka eivät ole perinteisen suomalaisia, kuten tv-kokki ja ensi vuonna alkavan Idols-ohjelman juontaja.

Sanomalehdissä ulkomaalaistaustainen toimittaja on poikkeus.

Helsingin Sanomissa on journalisteja, joiden vanhemmista toinen on syntyperältään ei-suomalainen. Tamperelaisen Aamulehden toimittajista yksi on taustaltaan ulkomaalainen, mutta asunut Suomessa jo 20 vuotta.

Kolumnisteina, kesäkuvaajina ja toimitusharjoittelijoina on ollut ulkomaalaistaustaisia ainakin Satakunnan Kansassa ja Turun Sanomissa.

Ilta-Sanomien Hannu Savolan mukaan lehti ei kysele toimittajiensa syntyperää.

Sähköisissä viestimissä ulkomaalaistaustaisia toimittajia on hieman enemmän: Yleisradion tv-uutisista vastaavan Yle24:n ohjelmajohtajan Ari Järvisen mukaan heitä on "useita".

Televisiokanava Nelosen uutisissa on kaksi ulkomaalaistaustaista toimittajaa, MTV3:n uutisissa yksi ohjaaja.

Suurin syy ulkomaalaistaustaisten toimittajien vähäisyyteen on päätoimittajien mukaan puutteellinen kielitaito.

"Toimittajan työssä suomen kielen hallinnan merkitys on keskeinen. Maahanmuuttajaperinne on sittenkin Suomessa suhteellisen nuori", sanoo Helsingin Sanomien Janne Virkkunen.

Useimpien vastanneiden mukaan työnhakijoiden joukossakaan ei ole ollut maahanmuuttajataustaisia.

"Ulkomaalaisia hakijoita ei muistaakseni ole koskaan edes ollut", kertoo Keskisuomalaisen Erkki Laatikainen. "Emme ole hakeneet eikä meille ole yritetty hakeutua", sanoo puolestaan Kalevan Risto Uimonen.

Tuorein kokemus on Nelosella, joka haki pari kuukautta sitten radiotoimittajia. "140 hakijan joukossa oli yksi maahanmuuttaja, kahdeksanvuotiaana Pohjois-Irlannista Suomeen muuttanut Britannian kansalainen. Hän tuli valituksi; ei kuitenkaan maahanmuuttajataustansa, vaan journalistisen osaamisensa vuoksi", kertoo Nelosen uutisten toimittajien esimies Jaakko Lähteenmaa.

Maahanmuuttajien merkitys lehden lukijoina ja tilaajina mietityttää tilattavia sanomalehtiä, jotka kamppailevat hiipuvien levikkien kanssa.

Maahanmuuttajat askarruttavat varsinkin pääkaupunkiseudulla. "Helsingissä asian merkitys kasvaa, kun kahdeksan prosenttia väestöstä on ulkomaalaistaustaisia", toteaa Virkkunen.

Maahanmuuttajien arvo kohderyhmänä on kasvamassa myös Keski-Suomessa, "tosin hyvin hiljalleen", sanoo Laatikainen.

Maahanmuuttajat otetaan jossain määrin huomioon uutistyössäkin.

"Aamulehti alkoi ensimmäisenä Suomessa julkaista Maahanmuuttajat-sivua, jonka toimittavat maahanmuuttajat itse", kertoo Aamulehden Matti Apunen.

Monikulttuurisiin asioihin keskittyviä toimittajia on myös ainakin Satakunnan Kansalla ja Turun Sanomilla.

Turun Sanomien erikoistoimittaja tekee myös Turku TV:lle monikulttuuriohjelma Jamboa yhdessä somalialaissyntyisen toimittajan kanssa. Yle tuottaa muun muassa venäjänkielistä radiouutispalvelua.

HS:n maahanmuuttaja-aiheinen keskustelutilaisuus tänään torstaina Helsingin Kinopalatsissa kello 16–19. Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi