Miten maahanmuuttajat ovat muuttaneet Helsinkiä?

 Helsingissä ja sitä ympäröivällä pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut kiivaaseen tahtiin viime vuosikymmenen aikana. Helsingin Sanomat kysyi kaikilta Uusia helsinkiläisiä – kaikki hyvin? -keskusteluun osallistuneilta, miten he ovat huomanneet muutoksen ja mitä hyvää tai huonoa se on tuonut Helsingille.

Fernando Colombo

Ylen Mundo-toimittajaopiskelija

Muutti Suomeen vuonna 1999

"Helsinki on koko ajan menossa monikulttuurisempaan suuntaan. Se on hyvä, koska monikulttuurisuus on rikasta ihmisten kulttuuria. Ihmisille tekee hyvää tutustua erilaisiin kulttuureihin. Ongelmiakin on. Jotkut maahanmuuttajat eivät sopeudu, ja toiset sopeutuvat liian hyvin: he unohtavat oman kulttuurinsa. Toistaiseksi Suomessa on niin vähän maahanmuuttajia, että huonot yksittäiset kokemukset maahanmuuttajista saattavat myös johtaa turhaan yleistämiseen."

Elie El-Khouri

Yrittäjä, projektikoordinaattori

Muutti Suomeen 1990

"Maahanmuuttajat ovat tehneet Helsingistä jo nyt kansainvälisemmän, kosmopoliittisemman kaupungin. Jokaisella tulijalla on oma tarina, joka rikastuttaa kaupunkia. Rikastuminen voi olla myös konkreettista: jos maahanmuuttaja perustaa yrityksen, hän voi tuoda kaupunkiin uudenlaisia tavaroita. Huonoja puolia maahanmuuttamisessa ei ole – suomalaiset vanhenevat, ja me tarvitsemme maahanmuuttajia työntekijöiksi."

Carlos Llamas

Tietokanta-asiantuntija

Muutti Suomeen keväällä 2005

"Helsinki tuntuu olevan avoin muutokselle. Olin melko yllättynyt siitä, miten kosmopoliittinen paikka Helsinki oli, kun saavuin tänne. Varmasti tämä johtuu osin siitä, että maahanmuuttajia oli jo paljon. Kaikki asiat hoituvat täällä englanniksi, olemiseni täällä on ollut todella ongelmatonta ja olen viihtynyt hyvin. Tosin asiakaspalvelusta suomalaisilla olisi ehkä vähän opittavaa esimerkiksi Amerikan mantereelta tulevilta maahanmuuttajilta."

Mukhtar Abib

Sosiaaliohjaaja

Muutti Suomeen 1990

"Helsinki  on  muuttunut valtavasti saapumiseni jälkeen, nyt tämä on mukava paikka olla. Olen leikilläni sanonut, että meistä maahanmuuttajista on hyötyä ainakin siinä, että kun me sekoitumme suomalaisiin, vähenee sepelvaltimotauti ja muut perinteiset suomalaisesta perimästä johtuvat sairaudet. Jos maahanmuuttajat kuitenkin itse hyväksyvät segregoitumisen ja lokeroimisen, voi seurata samanlaisia ongelmia kuin muualla Euroopassa on nähty."

Zahra Abdulla

Kätilö, kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu

Muutti Suomeen 1990

"Täällä on nyt paljon värikkäämpää. Monikulttuurisuus on rikkautta. Suomalaistenkin pitäisi tajuta se, että enää ei tarvitse matkustaa Kanadaan nähdäkseen monikulttuurista yhteiskuntaa. Huonoa on maahanmuuttajien keskittyminen samoille asuinalueille. Se lisää syrjäytymisen vaaraa, ja esimerkiksi nuoret eivät opi maahanmuuttajaryhmissä kunnolla mitään kieltä. Pahimmillaan lähiöityminen voi johtaa Ranskan kaltaiseen tilanteeseen, jossa on maahanmuuttajalähiöitä ilman minkäänlaisia palveluita."

Camilla Haavisto

Mediatutkija

Syntyperäinen suomalainen

"Maahanmuuttajat ovat tuoneet tietoa erilaisista uskonnoista ja kulttuureista. Suomessahan on eletty aika vankasti perinteisessä kristillisessä kulttuurisessa ja poliittisessa perinteessä. Maahanmuuttajat auttavat huomaamaan, että on muitakin kulttuurisia näkökulmia ja maailmankatsomuksia. Maahanmuuttajat sinänsä eivät ole tuoneet mitään huonoa. Toki on joitain heihin liittyviä negatiivisia ilmiöitä, mutta ne eivät ole maahanmuuttajien vaan yhteiskunnan tuottamia."

Zahra Osman-Sovala

Sosiaalityöntekijä

Muutti Suomeen 1990

"Rajojen avautuminen on lisännyt rikollisuutta etenkin suurkaupungeissa. Helsingissä rikollisuuden taso on korkeampi verrattuna muuhun maahan. Ehkä suuressa kaupungissa on helpompi sulautua joukkoon ja olla jäämättä kiinni. Toisaalta maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt vähemmistöille suunnattuja palveluita. Esimerkiksi kunnallisia palveluita saa nyt helpommin omalla kielellään."

Eilina Gusatinsky

Spektrin päätoimittaja

Muutti Suomeen 1990

"Kun kävelee kaupungilla, kielten rikkautta hämmästyy. Etenkin venäjää kuulee paljon, jopa kuulutuksissa. On vaikea sanoa, onko kyse vain maahanmuuttajien vaikutuksesta, mutta yhteiskunta on muuttunut avoimemmaksi ja erilaisuutta hyväksytään paremmin. Huonoa on se, että suomalaiset eivät vielä ole heränneet yhteiskunnan muutokseen. Maahanmuuttajia pidetään vielä usein yhtenäisenä massana."

Munir Musse

Nuoriso-ohjaaja

Muutti Suomeen 1993

"Helsingistä on tullut kansainvälisempi. Suomalaiset ovat alkaneet ymmärtää paremmin ulkomaalaisia ja muita kulttuureita. Maahanmuuttajien kannalta eläminen täällä on muuttunut helpommaksi. Vielä vähän aikaa sitten suomalaiset eivät paljoa viitsineet ulkomaalaisia katsella. Huonoa on, että joidenkin ryhmien, kuten muslimien ja somalien, leimaaminen sopeutumattomiksi jatkuu."

Alexander Yudin-Lazarev

Keskustan venäjänkielisten vpj.

Muutti Suomeen 2004

"Helsingin asukkaat osaavat kommunikoida paremmin maahanmuuttajien kanssa kuin muut suomalaiset. Tämä saattaa johtua maahanmuuttajien suuremmasta määrästä. Viranomaisten maahanmuuttajatyö on täällä kuitenkin heikompaa, tosin syy voi olla sama. Ongelmia on esimerkiksi siinä, että työvoimapolitiikka rankaisee aktiivisia maahanmuuttajia viemällä sosiaalietuudet vapaaehtoiseen yhdistystoimintaan osallistumisen takia."

Amarjit Chugh

Matkailualan yrittäjä, konsultti

Asunut Suomessa 1975–82 ja 1996–

"Ihmiset ovat nykyään suhteessa paljon joustavampia kestämään ulkomaalaisia. 1970-luvulla oli vielä todella vaikeaa. Viranomaiset kuitenkin kohtelevat yhä ulkomaalaista yrittäjää huonosti. Jos harjoittelija, jolla on suomalainen sukunimi, lähettää sähköpostia viranomaisille, vastaus tulee heti. Jos yrittäjä itse lähettää postin, hän saa odottaa. Suomalaisten pitäisi oppia kunnioittamaan maahanmuuttajia: he eivät ole verovaroilla eläviä autettavia, vaan tuovat työpaikkoja ja ajavat Suomea eteenpäin."

Orest Tschervinski

Pyhän Nikolauksen seurakunnan rovasti

Muutti Suomeen 1979

"Maahanmuuttajat ovat perustaneet etnisiä ravintoloita, jotka näkyvät katukuvassa. Suomalaiset ovat avautuneet ymmärtämään paremmin ulkomaalaisia, mutta poikkeuksiakin on: eräs naapurini ei vastaa tervehdyksiini, koska olen ulkomaalainen. Rikollisuus on lisääntynyt, mutta se ei välttämättä johdu maahanmuuttajista. Nuorten kasvatus on nykyään niin vapaata, että he voivat tehdä mitä vain."

Kimmo Pietinen

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö

Syntyperäinen suomalainen

"Helsingin – ja koko Suomen – ruoka-, ravintola-, tapa- ja mikään muukaan kulttuuri ei olisi ihan sitä, mitä se nyt on. Vaikutus on vain myönteinen. Sitä paitsi bussit eivät kulkisi, toimistot jäisivät siivoamatta ja ehkä lehdetkin jakamatta."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi