Ajan henki vie lahtipenkkiin

Kuolema kertoo Philip Rothin romaanissa

Philip Rothin, 75, syksyllä ilmestynyt Indignation on hänen kolmas romaaninsa kolmen vuoden aikana. Everyman ilmestyi 2006 (suom. Jokamies, 2007) ja Exit Ghost viime vuonna (suom. Haamu poistuu, 2008).

Niitä yhdistää kuolema. Jokamiehessä kertojana on kuollut mies, kuten tässä uusimmassakin. Haamu poistuu -romaanissa Rothin monikertainen kertoja Zuckerman on vaippoineen hyvin sairas mies, ja romaanin naistähdellä on aivokasvain sekä paljon muita kremppoja.

Indignation liittyy motiiviltaan myös Rothin loisteliaan uuden luomiskauden aloittaneeseen romaaniin Sabbath's Theatre (1995) ja kolmanteenKepesh-romaaniin The Dying Animal (2001). Siinä intohimon professori sanoo:

"Seksi ei ole vain kitkaa ja pintapuolista huvia. Seksi on myös kostoa kuolemalle. Älä unohda kuolemaa."

Uuden romaanin päähenkilöllä ei ole juuri seksuaalisia kokemuksia. Ensimmäiset yritykset hän kokee romaanin aikana 19-vuotiaana. Niistä on hänelle lähinnä riesaa, ja ne vauhdittavat hänen tietään kohti kuolemaa.

Päähenkilö Marcus Messner on vuonna 1951 samanikäinen kuin Roth ja hänen varhaisen romaaninsa päähenkilö Alexander Portnoy olivat silloin. Messner on Newarkista kuten monet Rothin henkilöt.

Hänen isänsä on kosher-teurastaja, ja samalla alalla ovat myös hänen setänsä. Äiti auttaa työssä.

Yksi teemoista on siis Rothin tuotannosta hyvin tuttu: nuoren juutalaismiehen lähtö kodista ja hyvästijättö kodin siteille, jotka ovat muuttuneet kovin sitoviksi. Ja toisin päin, tässä romaanissa isä menee äidin sijasta huolesta sekaisin pojan aloitettua opintonsa.

Teurastamista Roth kuvaa hyvin yksityiskohtaisesti, ja se vertautuu Korean sodan verilöylyihin. Yhdessä sellaisessa Marcus menettää myöhemmin raajansa sekä muuta.

Vaan ensin Marcus lähtee lukemaan wasp-henkiseen Weinsburgiin. Sherwood Andersonin novellikokoelma umpioituneesta pikkukaupungista Weinsburg, Ohio (1919) on toiminut romaanin kummina samalla tavalla kuin Sinclair Lewisin It Couldnt't Happen Here teokselle Salajuoni Amerikkaa vastaan.

Nuori Messner kerää kirkkaita älliä. Hänen tarkoituksenaan on uutteralla ja onnistuvalla opiskelulla välttää armeija ja päästä lakimieheksi valmistumisen jälkeen upseeriksi, jolloin kuolemanvaara on oletettavasti pienempi.

Seuramies hän ei ole vaan muuttaa kämppää muutaman kerran saadakseen lukurauhaa.

Ensimmäisillä tärskyillä Olivia Hutton -nimisen nuoren naisen kanssa nuori mies kokee kummia: suihinoton! Olivia on saanut collegessa arvonimen Blowjob Queen of 1951.

Tämän kokemuksen jälkeen Messnerin elämä yliopistolla alkaa mennä pieleen: hän saa kutsun dekaanin puheille asunnonvaihtojensa takia ja joutuu sanaharkkaan elämänkatsomuksellisista asioista.

Keskustelu on huikea parodia kovaluontoisen, "aina oikeassa olevan" yliopiston hallintomiehen ja Bertrand Russellinsa, Why I Am Not a Christian -luennon lukeneen opiskelijan väittelystä. Lopuksi Marcus oksentaa dekaanin huoneessa. Selitys on umpisuoli, joka poistetaan.

Kirjan loppupuolella yliopiston miehet lähtevät naisten puolelle pikkuhousujahtiin ja masturbaatiokiertueelle. Rehtorin mielivaltaisuudet tuomitseva puhe paljastaa ajan kaikki pimeät puolet, jotka ovat synnyttäneet moiseen mielenilmaisuun johtaneen ilmapiirin.

Marcuksen lopulliseksi erheeksi koituu toisen opiskelijan palkkaaminen kappelipalvelukseen puolestaan.

Ilmapiiriä pitää yllä tiukka, tarkoin vartioitu sukupuolimoraali, joka syntyy hyvin puritaanisesta, jumalaa pelkäävästä maailmankuvasta kaikkine poliittisine ja moraalisine lisämausteineen.

Ajan tukahduttavasta hengestä tässä on kysymys ja perin kokemattomasta nuoresta miehestä sen valjaissa. Niissä hänet viedään lahtikentälle.

Roth on kirjoittanut jälleen väkevän romaanin amerikkalaisesta aikalaishistoriasta, jossa nuorukaisten lähettäminen kuolemaan kauas kotimaasta ei ole ollut harvinaista. Eivätkä vallankäytön uskonnollispoliittiset suuntaviivat haettuja.

Tämän maailman lait tuhoavat Marcuksen, mutta ne nujertavat myös Olivian.

Philip Roth: Indignation. Jonathan Cape. 233 s. 25 e.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi